Hallitus tehostaa ylivelkaantumisen hoitamista panostamalla vuosina 2019-2020 vuositasolla yhteensä kahdeksan miljoonaa euroa ja vuosina 2021-2022 vuositasolla yhteensä yhdeksän miljoonaa euroa lisää talous- ja velkaneuvontaan, ulosotossa tehtävään velallisten neuvotaan ja tuomioistuinkäsittelyjen nopeuttamiseen.
– On erittäin tärkeää, että pyrimme samanaikaisesti ehkäisemään ylivelkaantumista sekä parantamaan jo velkaantuneiden asemaa, toteaa oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.).
– Talous- ja velkaneuvonnan resursseja lisätään viiden miljoonan euron lisämäärärahalla. Tällä turvataan palvelun alueellinen saatavuus ja kehitetään velkaongelmia ennaltaehkäisevää yhteistyötä. Myös talous- ja velkaneuvonnan sähköisen asioinnin palvelua kehitetään, Häkkänen kertoo.
Lisäksi ulosottoon lisätään resursseja neuvontaan, jolla pyritään auttamaan henkilöiltä, jotka joutuvat ensimmäistä kertaa ongelmiin taloutensa kanssa.
Rangaistuspolitiikan kiristykset saivat lisärahoituksen
Oikeusministeri oli laatinut kehysriiheen rangaistusten kiristämisen paketin. Tähän kuuluvat lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusten kiristäminen, rikosten uusijoiden rangaistusten kiristäminen ensikertalaisuussäännöstä muuttamalla, ehdollisen vankeuden tiukentaminen oheisseuraamuksella, väkivaltarikosvankien riskiarvion lisäämistä vapauttamisessa ja sakon muuntorangaistuksen palauttaminen.
Nämä kaikki hankkeet saivat rahoituksen kehysriihessä.
– Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön enimmäisrangaistus korotettaisiin neljästä vuodesta kuuteen vuoteen vankeutta. Lisäksi säädettäisiin uusi rangaistussäännös (törkeä lapsen raiskaus) koskemaan niitä tapauksia, joissa raiskausta ja lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskevia säännöksiä nykyään sovelletaan samanaikaisesti. Tämän säännöksen rangaistusasteikko olisi 4-12 vuotta vankeutta, Häkkänen sanoo.
Erityisen tärkeänä uudistuksena Häkkänen pitää sakon muuntorangaistuksen palauttamista. Hän korostaa, että rikosvastuun on toteuduttava järjestelmän uskottavuudenkin takia.
– Sakon muuntorangaistuksen käyttöä on uudistettava ja laajennettava myös sakkomenettelyjärjestelmän uskottavuuden vuoksi. Uudistuksen toteuttamiseen varataan 10,8 miljoonan euron määräraha, sanoo Häkkänen.
Lainmuutoksen myötä poliisin tulisi ohjata sakkorikos käräjäoikeuden käsiteltäväksi silloin, kun toistuvasti sakkoja saaneen henkilön voidaan katsoa osoittavan piittaamattomuutta lain määräyksistä. Toistuvuus tarkoittaisi seitsemää samankaltaista sakkorikosta vuoden aikana. Käräjäoikeus voisi muuntaa sakon vankeudeksi, jos sakkoa ei saada perityksi.
Vakavaan väkivaltaan syyllistyneiden uusimisriskin arviointia sekä ehdonalaisen vapauden valvontaan asettamista aiotaan tarkentaa.
– Tavoitteena on vähentää tilanteita, joissa toistuvasti väkivalta- ja seksuaalirikoksiin syyllistyneet tai taposta tuomitut vapautuvat suoraan vankilasta ilman vapautumiseen liittyviä ehdonalaisen vapauden valvonnan mahdollistavia tukitoimia. Uusia voimavaroja aiotaan kohdentaa myös tiukennetun ehdonalaisen vapauden valvonnan valmisteluun ja toimeenpanoon, Häkkänen sanoo.
Ehdollisen vankeuden oheisseuraamuksia koskevaa järjestelmää tiukennettaisiin siten, että myös 21 vuotta täyttäneille rikoksentekijöille voitaisiin tuomita ehdollisen vankeuden oheisseuraamukseksi valvonta. Nykyisin vain nuori rikoksentekijä voidaan tuomita valvontaan.
Lisäksi ehdonalaista vapauttamista koskevia säännöksiä aiotaan muuttaa siten, että lievempiä ehdonalaisen vapauden määräosia sovellettaisiin vain, jos vanki ei ole rikosta edeltäneiden viiden vuoden aikana suorittanut vankeusrangaistusta vankilassa. Nykyisin sääntönä on kolmen vuoden aika.
– Tämä ensikertalaisuuden kiristäminen koventaa rangaistuksia uusijoille, Häkkänen kertoo.