Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) kertoo haluavansa perusteellisen keskustelun lupalakimiesjärjestelmästä ja sen mahdollisista muutostarpeista.
Häkkänen puhui asiasta perjantaina Helsingin hovioikeuspiirin lainkäyttöpäivässä.
– Lupalakimiehet toimivat asiamiehinä oikeusprosesseissa ja sitä kautta toteuttavat kansalaisten oikeusturvaa. Lupalakimiehiä koskevalla sääntelyllä on suora yhteys oikeusturvaan. Lähetämme muutostarpeita arvioivan muistiomme lausunnolle, Häkkänen totesi.
Suomessa oikeudenkäyntiavustajien osaamista säännellään niin sanotulla lupalakimieslailla, joka tuli voimaan vuoden 2013 alussa.
Vuodesta 2014 lähtien oikeudenkäynnissä on saanut toimia avustajana vain asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut lakimies. Muutoksilla on haluttu parantaa oikeudenkäyntien asianosaisten oikeusturvaa ja asianmukaisen oikeudenhoidon edellytyksiä.
– Se, että oikeussalissa avustajana voi toimia vain tietyn osaamistason osoittanut juristi, on mielestäni tärkeä kysymys oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamisen kannalta, Häkkänen pohti.
Lupalakimiesjärjestelmää on myös arvosteltu, sillä laki on koettu osittain tulkinnanvaraiseksi ja puutteelliseksi. Korjattavaa on nähty luvan myöntämisen ja peruuttamisen ja valvonnan laajuudessa. Myös avustajien palkkioriitojen käsittelyn ja oikeuskanslerin muutoksenhakuoikeuden laajuuden on arvioitu vaativan muutoksia.
Oikeusministeriössä laadittu arviomuistio muutostarpeista lähtee seuraavaksi lausuntokierrokselle. Häkkäsen mukaan lausuntopalautteen perusteella arvioidaan, millaisin toimiin on mahdollisesti aihetta ryhtyä järjestelmän kehittämiseksi.
– Tärkeää on kuitenkin myös se, ettei kynnys oikeudenkäyntiavustajaksi pääsemiseen nouse liian suureksi, sillä lakimiesten yksi perinteisimpiä tehtäviä on toimia oikeudenkäyntiavustajana, Häkkänen sanoi.