Antti Häkkänen: Hallitukselta toistuvia olennaisia virheitä

Kokoomuksen varapuheenjohtajan mukaan virheistä pitää nyt oppia ja tehdä muutoksia, jotta Suomi onnistuu kriisissä.

Kokoomuksen varapuheenjohtajan, kansanedustaja Antti Häkkäsen mukaan koronakriisissä tehdyt toistuvat virheet ovat osoitus rakenteellisista ongelmista toimintatavoissa ja johtamisessa.

Hän esittää blogitekstissään seitsemää toimenpidettä ongelmien korjaamiseksi.

Kirkkaampi tilannekuva ja julkiset tiedot

Kansanedustajan mukaan koko yhteiskunnan johtaminen ulos kriisistä edellyttää tarkempaa tilannekuvaa ja tietopohjaa.

– Ei voi olla niin, että esimerkiksi kunnat toimivat eri tilannekuvan tai tietojen pohjalta kuin valtionhallinto. Perustuslakivaliokunta on joutunut antamaan vakavan huomautuksen ministeriöille tietopohjan ja tilannekuvan puutteista kriisin yhteydessä, Antti Häkkänen toteaa.

Aiheesta on nyt käynnistetty erillinen selvitys.

– Tietoa ei ole ollut riittävästi valtioneuvoston päätösten pohjalla, eikä eduskunta ole siitä vähäisestäkään tiedosta saanut riittäviä tietoja. Eikä moni muukaan taho.

Selkeä ja julkinen suunnitelma

– Vaikka maisema on sumuinen ja epävarmuutta on paljon ilmassa, on silti oltava suunnitelma. Virheitä tulee aina, mutta suunnitelmallinen ja järjestelmällinen toimintatapa vähentää yllätyksiä, virheitä ja yhden vaihtoehdon päätöstilanteita, Häkkänen sanoo.

Julkinen ja kirjallinen suunnitelma antaisi koko Suomelle yhteisen suunnan. Mukana olisivat valtionhallinto, sairaanhoitopiirit, yritykset, kunnat ja kaikki suomalaiset.

Antti Häkkäsen mukaan kevään mittaan nähty arvuuttelu hallituksen strategian ja suunnitelman sisällöstä ei voi enää jatkua.

– Siihen ei ole enää varaa. Esimerkiksi rajoitusten purkamisessa pitäisi olla suunnitelma ja näkemys kokonaisuudesta. Kansliapäällikkö [MarttiHetemäen johtaman työryhmän tuore raportti on hyvä alku, mutta se ei yksin riitä. Raportissa lähinnä kasataan julkista tietoaineistoa ja kerrataan jo tiedossa olleet epidemiologiset, oikeudelliset, sosiaaliset ja taloudelliset arvioinnin lähtökohdat, Häkkänen toteaa.

Ongelmien ennakointi, juurisyiden tunnistaminen ja nopea reagointi

Häkkänen arvioi niiden maiden selviävän pienimmillä vahingoilla, jotka osaavat ennakoida ongelmia, tarttua mahdollisuuksiin ja reagoida nopeasti.

– Suomi on maantieteellisesti suojasatamassa, joten asetelma on hyvä ongelmien ennakointiin. Ensinnäkin, päätöksentekijällä pitää samaan aikaan olla katse varpaissa ja horisontissa. Nyt on katsottu liikaa varpaisiin, ja ongelmat kaatuvat yllätyksenä syliin. Virheitä tulee joka tapauksessa, mutta ennakoinnilla voidaan välttää ainakin suuria virheitä, kuten lentokentän kontrolli tai suojatarvikkeiden riittävyys.

Ongelmien täsmällinen tunnistaminen on johtamisen ytimessä. Häkkäsen mukaan lentokentän ongelmien juurisyy ei ollut pääministeri Sanna Marinin (sd.) mainitsema ”tiedonkulku viranomaisten kesken”, vaan hallituksen linjauksen puute.

Kriisissä hidastelu voi myös aiheuttaa valtavia vahinkoja.

– Nopeampi reagointi pienentää työpaikkojen menetyksiä, konkursseja, mielenterveysongelmia ja kuolemia. Monet valtiot toimivat nopeasti juuri tämän takia. Kriisin edetessä uuteen vaiheeseen nopea reagointi korostuu entisestään. Suomen hallituksen ministerien on kyettävä johtamaan ja toimeenpanemaan nopeammin, Antti Häkkänen sanoo.

Johdettava koko yhteiskuntaa, ei vain valtionhallintoa

Häkkäsen mukaan kriisin seuraavassa vaiheessa voidaan onnistua vain, jos yhteiskunnan kaikki voimavarat otetaan mukaan.

– On sitten kyse testauskapasiteetin nostamisesta, riskiryhmien auttamisesta, ikäihmisten ystäväpalvelusta tai monipuolisen asiantuntijatiedon hyödyntämisestä. Ratkaisuja löytyy, jos tunnistamme yhteiskunnan keskeiset vahvuudet ja otamme yritykset, ydistykset ja tutkimusmaailman täydellä voimalla mukaan. Nyt on viimeinen hetki hylätä mahdolliset ideologiset esteet esimerkiksi yritysten kanssa etsittäville ratkaisuille.

Selkeät vastuut ministereille. Jos kaikki johtavat, kukaan ei johda

Virheiden ja sekaannusten todennäköisyys lisääntyy, jos vastuunjaosta on epäselvyyttä.

– Jos organisaatio ei toimi, pitää korjata. Siihen on Suomen oikeusjärjestyksessä mahdollisuudet nopeastikin. Toiseksi, ministerin on kannettava vastuu myös hankalissa tilanteissa. Hallitus ja sen ministerit käyttävät perustuslain mukaan toimeenpanovaltaa. Eli ministerit johtavat omaa hallinnonalaansa ja kantavat viime kädessä vastuuta kokonaisuudesta. Syyllisten löytäminen alaisista luo epäterveen kulttuurin, Häkkänen jatkaa.

Hänen mukaansa suurin osa nykyisen kriisin päätöstilanteista on sisältänyt useita valittavia polkuja.

– Suomalaiset viime kädessä arvostavat sellaisia päättäjiä, jotka seisovat tiedotustilaisuudessa huonollakin säällä, Antti Häkkänen sanoo.

Poliittinen vastuu, hyötyjen ja haittojen arviointi ja asiantuntijat

Kaikki yhteiskunnalliset päätökset ovat kansanedustajan mukaan kokonaisarvioita. Eri vaihtoehtojen hyötyjä ja haittoja on kyettävä arvioimaan.

– Kyllä liikennekuolematkin saadaan loppumaan, jos liikenne kielletään kokonaan. Mutta hinta on kova. Kokonaisarviointi pitää tehdä ja asiantuntijoita tulee kuulla monipuolisesti eri aloilta, Häkkänen kirjoittaa.

Perustuslakivaliokunta on antanut valtioneuvostolle vakavan huomautuksen siitä, että ministeriöt eivät ole edes karkealla tasolla arvioineet valituille toimenpiteille eri vaihtoehtoja sekä niiden hyötyjä ja haittoja koko yhteiskuntaan.

Poimintoja videosisällöistämme

– Ei, vaikka kriisiä on kestänyt jo pidempään ja vaikka muista maista olisi nähtävissä erilaisiakin vaihtoehtoja. Tämä on poliittisen vastuun ytimessä. Päättäjän tärkeä lähtökohta on vaatia vaihtoehtoja ja hyötyjen ja haittojen arviota. Kriisin edetessä tämä korostuu: jokaisella päätöksellä on massiiviset vaikutukset suomalaisten elämään, Antti Häkkänen sanoo.

– Avoimuuden nimissä vaihtoehdot ja niiden arvioidut hyödyt ja haitat tulisi jatkossa julkaista. Näin tehdään normaalissa lainvalmistelussa paljon vähämerkityksellisemmissä asioissa.

Ratkaisuja haettava maailmalta

Häkkäsen mukaan kotimaassa ei kannata käyttää kallista aikaa sellaisen keksimiseen, jonka voisi oppia maailmalta.

– Valtioneuvoston tulee laittaa Suomi sellaiseen asentoon, että koko yhteiskunta hakee ratkaisuja maailmalta, eikä passiivisesti odota jotain tapahtuvan. Siis, että suomalainen hallinto, yritykset, tieteentekijät ja koko muu yhteiskunta ovat riittävän vahvasti verkottuneita maailmalle, tieto kulkee päättäjän pöydälle ja parhaat käytännöt kyetään nopeasti hyödyntämään käytännön arjessa.

– Hyvä esimerkki on hoiva-alan yrityksen Hollannista kopioima idea, jonka avulla omaiset pääsevät tapaamaan hoivakodissa olevaa ikäihmistä. Nopeasti reagoiva ja oppiva maa pystyy minimoimaan vahingot ja nousemaan nopeasti jaloilleen, Antti Häkkänen sanoo.

Hän arvioi Suomella olevan Euroopan parhaat lähtökohdat selviytyä kriisistä.

– Maantieteellinen sijainti antaa kyvyn kontrolloida viruksen maahantuloa, harva asutus, keskinäinen luottamus, viranomaisten ja julkishallinnon korkea osaaminen, huipputason osaaminen lääketieteessä ja terveysteknologiassa, terveydenhuollon ammattilaiset, talouden resurssit ja yhteistyökyky.

– Suomalaiset ovat arjessa näyttäneet, että tiukassa paikassa osataan toimia oikein. Koko yhteiskunta on pelannut samaan suuntaan. Kiitos siitä kuuluu jokaiselle suomalaiselle. Erityisesti eturintamassa työskenteleville, jotka pitävät kaupat, hoivakodit, terveydenhuollon ja poliisilaitokset toiminnassa. Sääntöjä on noudatettu ja virus on pidetty kurissa, Häkkänen sanoo.

Kriisin seuraava vaihe voi osoittautua vielä vaikeammaksi.

– Pitää punnita viruksen rajoitustoimenpiteiden hyötyä suhteessa sen haittoihin. Pitää tehdä kokonaisarviota ja näkymää tulevaisuuteen. Se maa selviytyy pienimmillä henkisillä, terveydellisillä ja taloudellisilla vahingoilla, jolla on paras kyky nähdä sumun ja epävarmuuden läpi, Häkkänen sanoo.

Mainos