Pitkän linjan ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Edward Lucas ryöpyttää länsimaita Ukrainan pettämisestä.
– Anteeksi Ukraina, me olemme kohdelleet teitä häpeällisesti, Lucas sanoo Timesin kolumnissaan.
Se on raju tilinpäätös Euroopan Ukraina-virheistä.
Brittiasiantuntija jatkaa, että ensin meitä pelotti ja sitten me väsähdimme.
– Oli inspiroivaa nähdä, miten välititte siitä vapaudesta, demokratiasta, oikeudesta, suvereniteetista ja arvokkuudesta, jota me pidämme itsestäänselvyytenä. Me rohkaisimme teitä taistelemaan niiden puolesta. Sitten me petimme teidät. Samalla kun me jahkailimme ja haaveilimme, Vladimir Putinin tusinadiktatuuri osoittautui päättäväiseksi ja kestäväksi. Venäjä ei ole vielä voittanut Ukrainaa, mutta meidät se on päihittänyt, Edward Lucas lataa.
Hänen mukaansa lännen ensimmäinen ja suurin virhe oli alistua Moskovan ydinasekiristykseen ja olla lähettämättä tarpeeksi aseapua syksyllä 2022.
Lucas sanoo itäeurooppalaisten osanneen olla oikeassa historian ja maantieteen ansiosta.
– Ainoa tapa karkottaa Venäjän imperialistiset demonit, olisi pakottaa poliittinen muutos suuren mittakaavan sotilaallisella tappiolla, hän summaa.
Ukrainalaiset kokivat asiantuntijan mukaan samoin.
– Voitossa olisi toki vaaransa, mutta tappio olisi tarkoittanut helvettiä.
Länsieurooppalaisesta näkökulmasta tämä nähtiin kuitenkin aivan liian riskialttiina.
– Tappion kärsinyt Venäjä voisi merkitä kaaosta, ehkä sisällissotaa, kateissa olevia ydinkärkiä, terrorismia ja talouden sekaannusta. Vakaa Putinin jälkeinen hallinto voisi suunnata raivonsa meihin. Me peräännyimme, Edward Lucas tilittää.
Lännen yhtenäisyys on osoittautunut silkaksi kuvitelmaksi. Hän suuntaa sanansa jälleen ukrainalaisille.
– Baltian maiden kaltaiset valtiot, tukivat teitä joka solullaan ja vahvistivat samalla kiireellä omia puolustuksiaan. Me muut emme kuitenkaan kyenneet edes tekemään yksinkertaisimpia asioita: pysäyttämään Venäjän öljyä kuljettavaa varjolaivastoa tai takavarikoimaan Venäjän jäädytettyjä varoja.
– Teidän nykyisin varteenotettava puolustusteollisuutenne uskomattoman innovatiivisine drooneineen, ohjuksineen ja muine aseineen pyörii puolella teholla rahapulan takia.
Edward Lucas muistuttaa johtavien poliitikkojen tutusta lupauksesta tukea Ukrainaa ”niin kauan kuin se vaatii”. Hänen mukaansa sitä, mitä lauseen ”se” tarkoittaa, ei koskaan määritelty.
Todellisuudessa tämä tarkoitti asiantuntijan mielestä sitä, että Ukrainaa tuettiin ensin voittamaan, mutta ei liian paljoa. Sittemmin Ukrainaa on käännytty auttamaan häviämään – mutta ei liian paljoa.
– Me kehotimme teidät alivarusteltuina ja valmistautumattomina katastrofaalisen kalliiseen kesähyökkäykseen vuonna 2023 – oloihin, joille emme omia asevoimiamme koskaan altistaisi. Nyt satoja tuhansia kaikkein parhaistanne makaa kuolleina, silvottuina tai traumatisoituina.
Mitä enemmän näytimme heikkoutta, sitä enemmän me rohkaisimme Vladimir Putinia jatkamaan, Edward Lucas sanoo.
Hänen mukaansa Venäjän diktaattori ei kuitenkaan pysähdy ennen kuin hänet pysäytetään.
– Me emme sitä tee. Ehkä te vielä voitte. Arvostaisimme sitä, koska oma puolustuksemme ja pelotteemme ei nykyisellään ole valmiina ainakaan vuosikymmeneen.
”Te olitte aikanaan niin muodissa sinikeltaisten lippujenne kanssa”
Brittiasiantuntija jatkaa pysäyttävää kirjoitustaan syyttämällä meitä kaikkia myös siitä, miten alistimme Ukrainaa yhä vahvemmalle tappiomielialallemme.
– Tokihan teidän on ymmärrettävä, että oikeuden saaminen – sotakorvaukset ja sotarikosoikeudenkäynnit – ovat mahdottomia. Teidän on hyväksyttävä, että jotkut alueet (ja mikä vielä pahempaa niiden väestö) on toistaiseksi hylättävä hamaan tulevaisuuteen. Naton jäsenyys on niin ikään poissa pelistä huolimatta aiemmista ”avoimien ovien” lupauksistamme, Edward Lucas kuvailee lännen viestiä puolustajille.
Lucas suomii länsimaiden tölväisseen Ukrainaa lisää antautumalla täydelliseen toiveajatteluun.
– Tokihan Venäjä on järkevä ja hyväksyy kompromissin: ”oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan”, hän summaa.
Todellisuudessa olemme Lucasin mukaan vain varmistaneet, ettei mistään tulitauosta tule kumpaakaan. Lucas ei myöskään pidä turvatakuupuheita uskottavina.
– Ja mitä sen jälkeen tapahtuu? Jos emme olleet valmiita lähtemään sotaan silloin kun meillä oli teidät puolellamme – iso, yhtenäinen, kestävä ja kyvykäs liittolainen, miksi taistelisimme suojellaksemme teitä, kun teidät on vuodatettu kuiviin, traumatisoitu ja nöyryytetty?
– Jos pakotamme teidät aselepoon ja asetamme sen takeeksi heiveröisen ansalankajoukon ”halukkaiden koalitiosta”, emme uhraa vain teidän asiaanne vaan myös meidän pelotteemme.
Lucas jatkaa, ettemme voi vedota vain pelokkuuteemme. Parempiakin tekosyitä löytyy. Yksi niistä on itsekkyys.
– Emme oikeasti halua tehdä taloudellisia uhrauksia. Tällä perusteella jätettiin tekemättä pakotteet, jotka olisivat halvaannuttaneet Kremlin sotakoneen.
Asiantuntija muistuttaa, että jotkut meistä, kuten esimerkiksi amerikkalaiset, näkevät sodan jälkeisen Venäjän houkuttelevana kauppakumppanina.
Todellinen selitys on Lucasin mukaan kuitenkin vieläkin häpeällisempi.
– Te [ukrainalaiset] olitte aikanaan niin muodissa hilpeän sinikeltaisten lippujenne, kuvauksellisten ihmistenne ja nokkelien meemienne kanssa. Me tunsimme itsemme jaloiksi ja urheiksi, kun otimme vastaan pakolaisianne ja ajoimme avustussaattueita läpi Euroopan (meille paljastui, että Ukraina on yllättävän lähellä). Mutta tämä kaikki on jo niin vuotta 2023. Entä Gaza? Entä Sudan? Meidän huomiokykymme ei vaan riittänyt tarpeeksi kauaa.
Edward Lucas vertaa meitä kehnoon kumppaniin, joka yrittää luikerrella ulos suhteesta esittämällä, että kaikki on toisen syytä eikä meidän.
– Me haluamme pysyä ystävinä. Me toivomme, että teistä tulee hyvä naapuri ja hyvä häviäjä – pliis, ei kostomurhia.
Asiantuntijan mukaan totuus on, että Ukraina on jo päässyt meistä yli eikä sen pettäneille eurooppalaisille riitä enää edes pettymyksen tai petetyksi tulemisen tunteita.
– Vaikka te nyt aktiivisesti (ja viisaasti) olette luottamatta [Donald] Trumpin hallintoon, pidätte Euroopan johtajia merkityksettöminä. Teidän prioriteettinne on selviytyminen ja omavaraisuus – vaihtoehtona on täystuho.
– Ja entäpä me? Itsekeskeisiä viimeiseen asti. Pahoittelut siitä.
My Times column today pic.twitter.com/xbKhX3yu4c
— Edward Lucas (@edwardlucas) December 11, 2025