Ansiosidonnaista työttömyysturvaa lyhennettiin sadalla päivällä vuoden 2017 alussa. Hallitus perusteli muutosta työnhaun kannustimien parantamisella ja tavoittelee merkittäviä säästöjä työttömyysturvamenoihin.
Tomi Kyyrän ja Hanna Pesolan tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että tavoitellut säästöt voivat huveta siihen, että työnhakijat sijoittuvat heikompiin työsuhteisiin, joista kertyy vähemmän verotuloja.
Tutkimus pohjautuu vuonna 2003 tehtyyn muutokseen ansioturvassa, sillä viimeisintä uudistusta on vielä liian aikaista tutkia.
Ansioturvan pituus vaikuttaa voimakkaasti työttömyyden kestoon. Ansioturvan lyhentäminen vähentää työttömyysturvamenoja ja lisää verotuloja, kun työttömyysjaksot lyhenevät ja töihin palataan nopeammin. VATT:n tutkijoiden mukaan hallitus jopa hiukan aliarvioi sitä, kuinka voimakkaasti ansioturvan lyhentäminen lyhentää työttömyysjaksoja.
Kyyrän ja Pesolan suomalaisella aineistolla saatu tutkimustulos osoittaa niin ikään, että ansioturvan kesto vaikuttaa merkittävästi myös työttömyyden jälkeiseen palkkatasoon ja työsuhteen kestoon.
– Pidempi ansioturva antaa aikaa etsiä pidempään omaa osaamista vastaavaa työtä, ja tämä johtaa parempiin työttömyyden jälkeisiin työsuhteisiin, tutkijat toteavat.
Siksi ansioturvan lyhentäminen heikentää työnhakijoiden ja avointen työpaikkojen kohtaantoa, mikä alentaa työllistymisen jälkeisiä verotuloja.
– Nämä verotulojen menetykset saattavat haukata merkittävän osan lyhyempien työttömyysjaksojen tuomista julkisen talouden säästöistä, mahdollisesti jopa kaksi kolmasosaa, tutkimusprofessori Tomi Kyyrä sanoo.