Palkansaajien nimellisansiot nousivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan huhti–kesäkuussa 2,5 prosenttia vuodentakaisesta. Kuluttajahintojen nousu huomioiden reaaliansiot nousivat 1,3 prosenttia.
Palkansaajien nimellisansiot kohosivat yksityisellä sektorilla 2,2 prosenttia, valtiolla 3,4 prosenttia ja kuntasektorilla 3,8 prosenttia.
Ansiokehitys kääntyi Tilastokeskuksen mukaan nousuun sekä kuntasektorilla että valtiolla vuoden alussa, kun tammikuussa maksettiin tuloksellisuuteen perustuva kertaerä. Lisäksi julkisen sektorin palkkoja korotettiin alkuvuonna paikallisilla järjestelyerillä ja yleiskorotuksella.
Säännölliset ansiot nousivat huhti–kesäkuussa vuodentakaisesta 2,3 prosenttia. Yksityisellä sektorilla kasvua oli 2,2 prosenttia, valtiolla 2,7 prosenttia ja kuntasektorilla 3 prosenttia. Säännöllisen ansion indeksi ei huomioi tulospalkkioita eikä työehtosopimuksiin perustuvia kertaeriä.
Palkansaajien nimellisansiot tulevat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan olemaan heinä–syyskuussa 2,4 prosenttia korkeammat kuin edellisen vuoden heinä–syyskuussa.
Ammattirakenteen muutokset vaikuttavat keskiansioihin
Vuosina 2010–2018 ammattirakenteen muutos on kiihdyttänyt keskiansioiden nousua sekä valtiolla että kuntasektorilla. Esimerkiksi erityisasiantuntijoiden ammattiluokassa palkansaajilla on usein ylempi korkeakoulututkinto ja myös ansiotaso on keskimääräistä korkeampi.
Nopein ansiokehitys vuodesta 2010 vuoteen 2018 on ollut asiantuntijoilla, 15,1 prosenttia ja hitain toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöillä, 11,8 prosenttia.
Vuosina 2010–2018 toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöiden määrä on supistunut lähes 22 prosenttia. Samana aikana erityisasiantuntijoiden määrä on kasvanut vajaat 14 prosenttia.