Palkansaajien nimellisansiot nousivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan heinä-syyskuussa 2,4 prosenttia vuodentakaisesta.
Tilastoon kohdistuu Danske Bankin ekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan tavallista enemmän mielenkiintoa siksi, että sitä tarvitaan yhdessä inflaatiotietojen kanssa työeläkkeiden indeksikorotusten laskemiseen.
Työeläkkeitä korotetaan ensi vuoden alussa indeksillä, jossa inflaation osuus on 80 prosenttia ja palkkakehityksen 20 prosenttia. Indeksien laskennassa käytettävä heinä-syyskuun inflaatio jäi vain yhteen prosenttiin.
– Vuosittainen indeksikorotus koskee yli 1,5 miljoonaa eläkeläistä. Maksussa olevat työeläkkeet nousevat ensi vuoden alussa 1,2 prosenttia. Korotus on samaa suuruusluokkaa tai hieman alhaisempi kuin ensi vuodelle ennustettu inflaatio, eli eläkkeiden ostovoimaan ei ole odotettavissa parannusta, Appelqvist toteaa tiedotteessaan.
Palkansaajien ansiokehitys sen sijaan ylittää tällä hetkellä hänen mielestään melko reippaasti hintojen nousun. Reaaliansiot nousivat heinä-syyskuussa 1,4 prosenttia vuodentakaisesta.
Nimellisansiot nousivat Tilastokeskuksen mukaan heinä-syyskuussa vuodentakaisesta yksityisellä sektorilla 2,1 prosenttia, valtiolla 3,2 prosenttia ja kuntasektorilla 3,4 prosenttia. Säännölliset ansiot ilman tulospalkkioita ja työehtosopimuksiin perustuvia kertaeriä nousivat yksityisellä sektorilla 2,1 prosenttia, valtiolla 2,4 prosenttia ja kuntasektorilla 2,6 prosenttia.
Työeläkkeiden keskimääräinen kuukausittainen indeksikorotus tulee Appelqvistin mukaan olemaan ensi vuonna noin 19 euroa. Korotus on euromääräisesti hieman alhaisempi kuin tänä vuonna. Selityksenä on inflaatiovauhdin pysyminen vaisuna.
Kannattaa miettiä, milloin jää eläkkeelle
Appelqvist muistuttaa, että kun henkilö jää ensimmäisen kerran eläkkeelle, lasketaan uuden eläkkeen määrä käyttämällä sellaista indeksiä, joka perustuu pääosin palkkojen kasvuvauhtiin.
– Tänä vuonna ollaan taas sikäli tavanomaisessa tilanteessa, että palkat nousevat hintoja enemmän. Käytännön seuraus tästä on se, että taloudelliset kannustimet lykätä eläkkeelle jäämistä ensi vuoden puolella ovat huomattavat, koska silloin pääsee nauttimaan lisäkarttuman ja lykkäyskorotuksen päälle vielä vuoden alussa tehtävästä anteliaammasta indeksoinnista, hän huomauttaa.
Sen sijaan jos eläkkeelle jää jo joulukuussa, joutuu vuoden alussa tyytymään pienempään työeläkeindeksillä tehtävään korotukseen.
– Keskimääräisessä alkavassa eläkkeessä ero on tänä vuonna karkeasti 3500 euron luokkaa koko eläkeajalta laskettuna, hieman laskentatavasta riippuen. Summa voi kuulostaa yllättävän suurelta, koska kuukausitasolla euromääräinen ero on vain noin 15 euroa. Täytyy kuitenkin muistaa, että keskimäärin nyt vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö saa nauttia eläkepäivistä reippaasti yli 20 vuotta, joten maksettavia kuukausieriä kertyy paljon ja pienikin ero kertautuu vielä monesti, Appelqvist painottaa.