Ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoituksen ja etuuksienvälinen suhde ei ole väittelijä Mauri Kotamäen mukaan tasa-arvoinen.
Suomessa työttömyysvakuutusmaksu, jolla ansiopäivärahan ansio-osa pääosin rahoitetaan, lankeaa kaikkien palkansaajien maksettavaksi. Siitä huolimatta ainoastaan työttömyyskassaan kuuluvat henkilöt ovat oikeutettuja ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen.
– Nykyjärjestelmä on hieman kärjistäen verrattavissa tilanteeseen, jossa yksilö ensin pakotetaan ostamaan sairausvakuutus, mutta flunssan iskiessä henkilö ei olisikaan kelvollinen korvaukseen. On vaikea löytää hyviä perusteita sille, miksi keskimäärin heikommassa työmarkkina-asemassa olevat vakuuttamattomat subventoivat vakuutettujen työttömyysturvaa. On mahdollista argumentoida järjestelmässä olevan muutospaineita, Kotamäki toteaa väitöstiedotteessaan.
Hänen mukaansa yksi sosiaalisesti melko kestävä korjausvaihtoehto voisi olla Norjassa käytössä oleva universaali työttömyysvakuutus, jossa kaikkia työttömäksi jääneitä kohdeltaisiin lähtökohtaisesti samalla tavalla.
– Valitettavasti valtapolitiikka taitaa tässä yhteydessä estää järjestelmän uudistamisen, Kotamäki lisää.
Väitöstutkimuksen mukaan julkisten menojen rahoitukseen on syytä kiinnittää huomiota kansalaisten yhdenvertaisuuden, työllisyyden ja yleisemmin yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta.
Työeläkemaksujen rahastointi kannattaa
Väitöstutkimuksesta käy myös ilmi, että puhdasta eläkkeiden jakojärjestelmää mielekkäämpää on laittaa osa vuosittain kerättävistä työeläkemaksuista talteen, ja sijoittaa ne tulevaisuudessa maksettavia eläkkeitä varten.
Myös eläkejärjestelmän nykyisen rahastointiasteen nostamiselle on tiettyjä perusteluja väestörakenteen vakauduttua.
– Tutkimuksessani osoitan tiettyjen reunaehtojen vallitessa, että siirtymä täysin rahastoivaan eläkejärjestelmään lisäisi yhteiskunnan hyvinvointia. Taustalla on ajatus siitä, että eläkepääoman tuottoaste on palkkasumman kasvua korkeampi. Käytännössä, ja siis epävarmuuden vallitessa, on kuitenkin todennäköistä, että optimaalinen eläkejärjestelmä on osittain rahastoiva. Ajoittain julkisuudessakin esillä olevalle eläkerahastojen täysimääräiselle purkamiselle en Suomessa näe perusteita, Kotamäki toteaa.
Työn tekemisen kannustimet heikentyneet
Tutkimuksen mukaan työn tekemisen taloudelliset kannustimet ovat heikentyneet hieman vuoden 2011 jälkeen. Työn tekemisen kannustimia ekstensiivisellä marginaalilla mittaava työllistymisveroaste oli tutkimuksen mukaan noussut liki kolmella prosenttiyksiköllä vuoteen 2016 mennessä.
– Perinteisen näkemyksen mukaan on olemassa valinta tehokkuuden ja tulonjaon välillä. Yleisesti ottaen kannustinloukkujen purkaminen on joko kallista tai sitten ei-työllisiin kohdistuvia etuuksia on alennettava. Molemmat keinot ovat sekä sosiaalisesti että poliittisesti vaikeita ja siksi kannustinloukkujen purkamisesta puhutaan enemmän kuin mitä tehdään, Kotamäki summaa.
VTM Mauri Kotamäen väitöskirja Essays on Social Insurance and Taxation – Why Incentives and Institutions Matter tarkastetaan perjantaina 19. toukokuuta Turun yliopistossa.