Ansiosidonnaisen saaminen ei vaadi liiton jäsenyyttä

Vain puolet työllisistä tietää, että ansiosidonnainen työttömyysturva ei edellytä ammattiliiton jäsenyyttä.

– Ammattiyhdistysliikkeen vahva asema perustuu joko väärinkäsitykseen tai jopa tietoiseen sumutukseen, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Kantar TNS kysyi Suomen Yrittäjien toimeksiannosta työelämässä olevilta ammattiliittoon kuulumisesta. Vastaajista 65 prosenttia kuuluu ammattiliittoon, 35 prosenttia ei.

Liittoon kuuluvilta vastaajilta kysyttiin syytä liiton jäsenyyteen. Tärkeimmäksi nousi halu saada ansiosidonnainen työttömyysturva (67 %).

Vain puolet vastaajista tiesi, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan saaminen ja ammattiliiton jäsenyys eivät kytkeydy toisiinsa. Vastaajista 39 prosenttia luulee, että ansiosidonnainen työttömyysturva vaatii jäsenyyttä ammattiliitossa. Vastaajista 11 prosenttia ei osannut sanoa.

– Tämä on kallis väärinkäsitys. Järjestäytyminen kuuluu vapaaseen yhteiskuntaan, mutta olisi suotavaa, että se ei perustu väärään luuloon. Toivottavasti oikea tieto tästä alkaa vähitellen levitä: ansiosidonnaisen työttömyysturvan saa, kun kuuluu työttömyyskassaan, Pentikäinen sanoo.

Niiltä vastaajilta, jotka eivät kuulu liittoon, kysyttiin syytä tähän. Vaihtoehtoja sai valita kaksi. Tärkein oli, että pelkkään työttömyyskassaan kuuluminen riittää (40 %). Lähes tasoissa olivat väittämät jäsenyydestä ei ole hyötyä (21 %), jäsenyys maksaa liikaa (21 %) ja ammattilitot ovat liian poliittisia (20 %).

Vastaajista 42 prosenttia on sitä mieltä, että työnantaja- ja työntekijäliitoilla ei ole liikaa valtaa Suomessa, mutta 34 prosentin mielestä on.

– Ei ole yllätys, että myös työntekijät ovat laajalti sitä mieltä, että liitoilla on liikaa valtaa. On kiinnostavaa, että yli neljännes ammattiliittojen jäsenistäkin arvioi, että liitolla on liikaa valtaa. Tämä on selkeä viesti sen puolesta, että liittovaltaa pitäisi purkaa työpaikoille, Pentikäinen tulkitsee.

Näin kysyttiin

Työelämägallupin toteutti Kantar TNS Oy Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi 1039 työelämässä olevaa Suomessa asuvaa ihmistä (18–79 v.). Aineisto edustaa kohderyhmän työelämässä mukana olevia suomalaisia. Tutkimusaineisto on väestöedustava vastaajien sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan. Tutkimuksen kohderyhmä poimittu valtakunnallisesta Forum -nettipaneelista. Tulosten luottamusväli on kokonaistuloksen osalta +- 3,1 prosenttiyksikköä 50 prosentin tulostasolla. Kysely tehtiin syyskuussa.

Mainos