Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan rokotuspakko vastauksena tartuntatautien leviämiselle ei ole yksinkertainen. Rokotekattavuudesta nousi viime viikolla kohu Luodossa ilmenneen tuhkarokkotapauksen vuoksi. MPR-rokotteen kattavuus alueella on liian alhainen, jotta se suojaisi muita ihmisiä tartunnalta.
− Ei ole osoitettavissa aukotonta näyttöä pakon hyödyllisyydestä. Vapaaehtoisen rokottamisen Pohjoismaissa rokotekattavuus on suurempi kuin pakkoon perustuvissa Itä-Euroopan maissa. Australiassa sosiaalietuuksien leikkaus on lisännyt sekä kaikki rokotukset ottavien että kokonaan rokotuksista kieltäytyvien määrää, Annika Saarikko kirjoittaa sosiaali- ja terveysministeriön blogissa.
EU-maista 14:ssä jokin rokote on pakollinen. Pääasiassa ne ovat Itä-Euroopan maita. Pohjoismaissa ei ole rokotepakkoa yhdessäkään maassa.
Rokotepakko ei tarkoita tahdonvastaista hoitoa vaan esimerkiksi sakkorangaistusta. Italiassa vanhempia sakotetaan, jos lapsi jätetään rokottamatta. Ranskassa pakolliset rokotteet ovat edellytys sille, että lapsi pääsee päiväkotiin tai kouluun.
Kokoomuksen perhepoliittisessa ohjelmassa esitetään, että neuvolassa käynti asetettaisiin edellytykseksi lapsilisien maksamiselle. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) esitti viikonloppuna, että lapsilisän maksamisen edellytys voisi olla rokotusten ottaminen lapselle.
Australiassa rokottamatta jättäminen oikeuttaa leikkaamaan perheen sosiaalitukea.
− Vaikka periaatteessa miten haluaisin yhtyä viikonloppuna kuultuihin vaatimuksiin muun muassa opetusministerin taholta, joudun toteamaan, että asia ei ole ihan niin yksinkertainen, Annika Saarikko sanoo.
− Jos kuitenkin päätyisimme yhdessä tämän perinteen muuttamiseen, olisi perusoikeuksien punninta erityisen tärkeää. Oikeudellinen arvio siitä, voisiko vaikkapa lapsilisät kytkeä kansalliseen rokotusohjelmaan tulisi tehdä huolella. Käytännössä voisi myös olla vaikeaa kytkeä sosiaalietuuksien maksatus rokotusohjelmaan, jossa lapsi saa rokotteita useina eri annoksina kahden kuukauden iästä aina 14 ikävuoteen saakka. Minkä rokoteannoksen myöhästyminen tai puute johtaisi siis etuuden rajoittamiseen?
Ministerin mukaan lapsilisän heikennyksen sijaan fiksumpi tapa voisi olla tarjota tarjota ”vaikkapa kuukauden ekstralisä niille perheille, jotka ovat lapsen kouluikään mennessä huolehtineet perusrokotukset kuntoon”.
− Kepin sijasta porkkana toimii monesti paremmin.