Keskustaministeri Annika Saarikko kertoo blogissaan, että ohjenuorana lain uudelleenvalmistelussa oli perustuslakivaliokunnan kesäinen lausunto lain aiemmasta versiosta.
– Valinnanvapauden tulo osaksi tulevaa maakuntien järjestämää sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää on monin tavoin hieno juttu. Se vahvistaa potilaan ja asiakkaan oman äänen kuuluvuutta, lisää vertailtavuutta palvelutuotantoon ja varmistaa palvelujen saatavuutta, hän kirjoittaa.
Valinnanvapauden toteutumisen keinot ovat samat kuin keväisessä esityksessä eli sote-keskus, asiakassetelit ja henkilökohtainen budjetti.
– Niin ikään säilytimme kansalaisten oikeuden valita julkisen järjestelmän sisällä oman liikelaitoksen, joka tuottaa vaativammat palvelut. Yhä jokaisella on myös oikeus olla valitsematta, Saarikko toteaa.
Maakunnilla ei ole velvoitetta yhtiöittää palvelujaan, mutta voivat tehdä sen halutessaan.
– Oleellinen muutos kuitenkin on, että maakunnalla on velvoite omaan liikelaitokseen. Tämä turvaa julkisten palveluiden saatavuuden kaikissa olosuhteissa, Saarikko sanoo.
Maakunnan on jatkossa tarjottava asukkailleen asiakasseteli tarkkaan rajatussa palveluiden kokonaisuudessa. Saarikon mukaan tämä vahvistaa monipuolisemmin erilaisten ja erikokoisten yrittäjien asemaa palveluiden tuottamisessa. Ihmisten näkökulmasta se lisää palveluiden saatavuutta.
Maakunta saa lisäksi laissa listattujen palveluiden ohella tarjota halutessaan lisää asiakasseteleitä eri palveluihin ja vastaavasti kieltäytyä niiden myöntämisestä kustannustehokkuuteen tai potilasturvallisuuteen vedoten.
Paljon palveluja käyttävien osalta henkilökohtainen budjetti on mahdollinen samalla tavalla kuin aiemmassa esityksessä. Se vahvistaa palveluohjauksen merkitystä ja asiakkaan itsemääräämisoikeutta esimerkiksi vammaisille ja paljon palveluita tarvitseville ikäihmisille.
Kansalaiset saavat valita oman sote-keskuksen hallituksen linjausten mukaisesti vuonna 2021. Perustuslakivaliokunnan rajauksen vuoksi sote-keskusten velvoittavissa tehtävissä on sosiaalihuollon osalta vain neuvonnan ja ohjauksen tehtävä.
– Vahvistaaksemme erityisosaamisen tuen sote-keskuksen arkeen, niiden vastuulle siirretään myöhemmin rajattu määrä erityisosaamista, esimerkiksi erikoislääkärikonsultaatioita tai terveydenhuollon avovastaanottotoimintaa. Tämän palveluntuottaja voi kuitenkin toteuttaa alihankintana, jotta pienempikin yritys, osuuskunta tai järjestö voi olla sote-keskuksen palvelun pyörittäjä, Saarikko kertoo.
Vastuun potilaan ja asiakkaan palvelun kokonaisuudesta kantaa aina sote-keskus.
Kahden vuoden kuluttua sote-keskusten aloittamisesta ne kansalaiset, jotka eivät vielä siihen mennessä ole tehneet valintaa sote-keskuksesta, listataan palvelujen tavoitettavuuden mukaan eri tuottajien asiakkaiksi.
Valinnanvapauslain luonnos on torstaina hallituspuolueiden eduskuntaryhmien käsittelyssä, jonka jälkeen se julkistetaan.
Blogissa valinnanvapaudesta lisää. Nyt käyn pojan kanssa neuvolassa. Valinnanvapauslaki on hallittu, ihmisl https://t.co/gc2ivUxPcD
— Annika Saarikko (@AnnikaSaarikko) October 9, 2017