Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko on syvästi huolissaan koronatilanteen vakavasta käänteestä.
Hyvin edenneistä rokotuksista huolimatta sairaalavuoteet ovat alkaneet täyttyä eri puolilla maata.
– Nyt huoli kohdistuu erityisesti nuoriin ja nuoriin aikuisiin, ja tietenkin myös koulujen ja opiskelujen alkuun. Tässäkin yhteydessä on hyvä muistuttaa, että vain otettu rokote auttaa, Annika Saarikko sanoi puheessaan keskustan puoluejohdon ja ministeriryhmän kesäkokouksessa Jämsässä.
Saarikon mukaan koronakurimus jatkuu ja testaa jokaista.
– On oikein pohtia joidenkin rajoitusten mielekkyyttä, mutta emme saa luovuttaa vastuullisesta varovaisuudesta. Keskusta on koko koronan hoidon ajan korostanut, että rajoitusten tulee olla arkijärjellä ymmärrettäviä, sellaisia että suomalainen voi perustella ne itselleen, perheenjäsenilleen, työ- ja opiskelukavereilleen, Saarikko sanoi.
Saarikon mukaan ”yhteiskuntaakaan ei voi ikuisuuksiin pyörittää puolivaloilla”.
– Yksikään tukimuoto ei korvaa yrittäjälle sitä, että tämä ei saa tehdä töitä ja työllistää, Saarikko sanoi.
Saarikko kertoi, että hallitus neuvottelee parhaillaan siitä, millainen maa koronaan yhä totutteleva Suomi on.
– Mitä pitempään pandemia jatkuu, sitä herkempiä meidän on oltava rajoitustoimien inhimilliselle ja euromääräiselle hinnalle. Arjen on jatkuttava, kokonaisvaltainen hyvinvointi on tärkeää, Saarikko linjasi.
Maakunnille siirretään tehtäviä valtiolta
Saarikon mielestä sote-uudistus on istuvan hallituksen suuri saavutus.
– Ratkaisun syntyminen vahvisti uskoani siiten, että kykenemme politiikassa tekemään välttämättömiä ihmisten hyvinvointia ja julkista taloutta parantavia päätöksiä. Toivon samalla, että seuraavat rakenteelliset uudistukset tehdään ripeämpään tahtiin, niitä tulee pystyä tekemään vielä tämän hallituskauden aikana.
Saarikon mukaan uudistus turvaa peruspalvelut koko maassa postinumerosta tai lompakon paksuudesta riippumatta.
– Todellinen työ tapahtuu maakunnissa, joita kapulakielellä kutsutaan hyvinvointialueiksi. Maakunta on sanana kunnollista ja ymmärrettävää suomen kieltä, siksi sanon nyt ja vastakin ylpeänä ja iloiten – maakunta.
Hän lähetti ”vastaanvänkääjille” tiedoksi, että uudistuksessa hallintohimmelit vähenevät ja vastuut selkeytyvät.
– Meidän keskustalaisten tavoite on oma, vähintään sote-piste joka kuntaan.
Saarikon mukaan uudistus onnistuu rakentamalla kumppanuuksia julkisen ja yksityisen palvelutuotannon kesken unohtamatta järjestöjen tukea ja osaamista.
– Suomi tarvitsee malleja, jotka mahdollistavat myös pienten soteyritysten ja ammatinharjoittajien toiminnan. Palvelusetelit ovat tulevaisuudessa merkittävässä asemassa. Hoito- ja lääkäripalveluita voi tuottaa myös osuuskuntamallilla. Samoin pykälät mahdollistavat vuokralääkärien käytön sairaalapäivystyksissä, joka turvaa pienten sairaaloiden toimintaedellytyksiä.
Saarikko sanoi kummastelevansa sitä, että poliittisessa keskustelussa annetaan ymmärtää, että tulevaisuudessa kunnilta siirretään lisää tehtäviä maakunnille ja edessä olisi kuntien kuihtuminen.
– Me keskustalaiset tiedämme, että on toinenkin tie. Keskustan puheenjohtajana näen, että maakunnille tullaan jatkossa siirtämään tehtäviä valtiolta ja valtion aluehallinnosta merkittävissä määrin.
Keskusta aikoo esittää oman visionsa tasapainoisen Suomen tulevaisuudesta syyskuussa julkaistavassa maakuntavaaliohjelmassamme.
Suurimmat päästövähennykset kaupunkiseuduilla
Saarikko nosti esille Suomen poliittisesta historiasta erään havainnon.
– Maakuntien työhön nojaava kasvu ja kymmenien teollisuus- ja seutukaupunkiemme hyvinvointi on perinteisesti yhdistänyt sosialidemokraatteja ja keskustaa. Tämä yhteys ei saa olla vain historiaa. Sen on oltava keskeinen osa tämän hallituskauden tulevaisuustyötä.
Hänen mukaansa yrityksillä, alueilla, kaupungeilla ja kunnilla on iso rooli ilmastotyössä. Kaksi kolmesta kunnasta on asettanut omat ilmastotavoitteet, ja yli 70 kuntaa kuuluu hiilineutraalien kuntien Hinku-verkostoon Enontekiöltä Kotkaan.
– Tämän tueksi esitämme siirtymistä nykyisistä maankäytön asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksista kansallisiin ilmastosopimuksiin.
Keskusta esittää, että nykyisten MAL-sopimusten tilalle otetaan tulevaisuudessa käyttöön kansalliset ilmastosopimukset kuntien ja kaupunkien kanssa. MAL-sopimuksiin varatut valtion varat on jatkossa käytettävä ilmastotoimiin sitoen.
”Kansallinen ilmastosopimus” tulisi suunnata alueille, jotka sitoutuvat vähentämään päästöjä, parantamaan energiatehokkuutta tai vahvistamaan hiilensidontaa.
– Suurin päästöjen vähentämispotentiaali on tietenkin kaupunkiseuduilla.
Sopimuksella tavoitellaan lämmityksen päästöjen vähentämistä, puurakentamisen lisäämistä, julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantamista, päästöttömän autoilun vaatiman infran kehittämistä, kävelyn ja pyöräilyn edistämistä ja julkisen liikenteen kehittämistä sekä etätyön edellytyksien parantamista.
Saarikko visioi, että sopimusten piirissä voisi olla myös kuituverkon ja muiden yhteyksien rakentamista, muuta monipaikkaisuusinfraa, paikallistason energiantuotantoa ja uudenlaisia asumisen malleja.