Tasa-arvoasioista vastaavan perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan Suomi voisi hakea sukupuolten tasa-arvon toteutumisessa mallia Islannista. Hän kirjoittaa asiasta Lännen Median kolumnissaan, jonka on julkaissut muun muassa Turun Sanomat.
– Islannissa on uskallettu, haluttu ja ponnisteltu, Saarikko arvioi.
Islannin sosiaali- ja tasa-arvoministeri Ásmundur Einar Daðason vieraili Suomessa kuluneella viikolla.
– Tämän vuoden alussa Islannissa tuli voimaan uudistettu tasa-arvoa ja samapalkkasertifikaattia koskeva laki. Uudistuksen taustalla on vahva palkka-avoimuuden kulttuuri, missä tunnistamme ison eron Suomeen.
– Uudessa laissa säädetään samapalkkaisuussertifikaatista, joka ottaa mielenkiintoisella tavalla oppia ja mallia laatustandardeista. Tuotekehityksessä ja työturvallisuudessa on jo pitkään käytetty laatustandardeja, joissa asetetaan tuotteelle ja turvallisuudelle tietyt laatukriteerit eli standardit.
Saarikon mukaan samapalkkamallissa vähintään 25 työntekijän työnantajan on kehitettävä palkkajärjestelmänsä vastaamaan laissa asetettua samapalkkaisuusstandardia.
– Standardi pyrkii takaamaan samasta ja samanarvoisesta työstä saman palkan miehille ja naisille. Jollei työnantaja toimi standardin mukaisesti, laiminlyönnistä voidaan määrätä sakot.
Saarikon mukaan uudistuksen vaikutuksia ei vielä voida mitata, mutta islantilaiset ovat optimistisia.
Toinen asia, josta Suomi voi Saarikon mukaan hakea mallia on Islannin perhevapaareformi, joka tehtiin jo lähes 20 vuotta sitten. Islannin mallissa kumpikin vanhempi saa oman korvamerkityn kolmen kuukauden kiintiönsä sekä yhteisesti jaettavaksi kolme kuukautta.
– Tulokset ovat olleet selvät: Islannissa isät käyttävät oman korvamerkityn perhevapaansa yli 90-prosenttisesti. Tämä on johtanut kotitöiden jakamiseen tasaisemmin ja naisten osuuden kasvamiseen työelämässä.
– Islantilainen malli on myös joustavampi kuin meidän; perhevapaan voi keskeyttää esimerkiksi lyhyitä työkeikkoja varten.
Saarikon mukaan Islannin esimerkistä voi oppia ainakin sen, että lait todella muuttavat asenteita, jotka muuttuvat käyttäytymisen muutoksiksi.
– Palkkaeron kurominen on nykymenetelmillä tuskallisen hidasta. Tällä menolla saavutamme palkkatasa-arvon vuoden 2100 kieppeillä. Jokainen ymmärtää, että tämä ei käy. Tasa-arvon mallimaana itseään pitävän Suomen on nostettava rimaa korkeammalle.