Annika Saarikko: Mikään ei ole ratkennut, nyt neuvotellaan

Keskustan puheenjohtajan mukaan hallituspuolueet käyvät ryhmissä läpi kunkin puolueen reunaehtoja.

Keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon mukaan neuvottelut hallituksen puoliväliriihessä ovat edistyneet tänään torstaina.

– Nyt istutaan samoissa pöydissä ja käydään läpi kunkin puolueen reunaehtoja, talous, työllisyys, ilmastopolitiikka, Annika Saarikko sanoi toimittajille Säätytalolla.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) teki eilen keskiviikkona muiden hallituspuolueiden puheenjohtajille kompromissiesityksen talous- ja työllisyystoimista.

Hallituksen ministerit ovat neuvotellet tänään eri työryhmissä. Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kertoi istuvansa veroryhmässä, jossa oli vielä aika paljon työskenneltävää. Turpeen osalta on oma ryhmä.

Saarikon mukaan ytimessä on talous ja työ ja se, että tulot ja menot saadaan tasapainoon ja työllisyystoimista riittävä osa vahvistaa julkista taloutta.

– Mikään ei ole vielä ratkennut. Nyt neuvotellaan, Saarikko totesi ja vaikutti hieman kireältä.

Saarikolta kysyttiin mielipidettä Marinin esitykseen nostaa budjetin kehystasoa lähes miljardilla eurolla ensi ja sitä seuraavan vuonna.

– Velassa ydinasia on se, että asioita hoidetaan niin, että tästä eteenpäin saadaan menot ja tulot tasapainoon. Riittävän selvä näky pitkällä aikavälillä siitä. Talouspolitikan uskottavuus liittyy siihen, että velkaantuminen ei ole holtitonta, se saadaan kuriin. Tulot ja menot tasapainoon ja työllisyys on siinä ytimessä, Saarikko paalutti.

Ministerit lähtivät Säätytalolta eduskuntaryhmiensä kokouksiin raportoimaan neuvottelutilanteesta.

Neuvotteluita jatketaan Säätytalolla kyselytunnin jälkeen kello 18.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) ei halunnut veikata, jatkuvatko neuvottelut huomiselle. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan ministerit ovat tyhjentäneet jo perjantain osalta kalenterinsa neuvottelujen jatkumisen varalta.

Anna-Maja Henriksson: Tahtoa löytää ratkasuja on

RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin mukaan neuvotteluissa on tultu jonkin verran eteenpäin.

– Nyt on aitoja keskusteluja. On sellainen vire päällä, että tahtoa on löytää ratkaisuja, Henriksson sanoi.

Poimintoja videosisällöistämme

Henrikssonilta kysyttiin, kelpaako RKP:lle pääministeri Marinin esittämät lähes miljardin euron lisäykset valtion menokehyksiin vuosille 2022 ja 2023.

– On syytä käydä läpi, mistä tämä koostuu, Henriksson vastasi.

Hänen mukaansa Marinin kompromissiesitykseen sisältyvä ansiosidonnaisen työttömyysturvan niin sanottu euroistaminen on askel oikeaan suuntaan.

– Mielelläni näkisin, että olisi mahdollista tehdä hieman isompi remontti siihen, Henriksson sanoi.

Iltalehden mukaan Marin on esittänyt, että oikeuden ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan saisi jatkossa 844 euron kuukausituloilla ja työssäoloehto olisi kuusi kuukautta. Nykyisin ansiosidonnaista saa, jos työaika ylittää 18 viikkotyötuntia.

Valtiovarainministeriön laskelman mukaan uudistus säästäisi vuodessa työttömyysetuusmenoja 30 miljoonalla eurolla.

Jussi Saramo: Asiat valmiita päätettäviksi

Vasemmistoliiton varapuheenjohtajan, opetusministeri Jussi Saramon mukaan neuvottelut etenevät nyt.

– Minusta nyt edetään vihdoin oikein hyvin. Asiat on hyvin valmisteltu ja valmiita päätettäviksi, Saramo sanoi.

Helsingin Sanomien näkemän kompromissiesityksen mukaan Marin esitti muiden puolueiden hyväksyttäväksi työllisyyden ministeriryhmän valmistelemaa työllisyystoimien listaa, jonka vaikutus olisi 41[nbsp]000–52[nbsp]500 työllistä.

Valtiovarainministeriö on pystynyt laskemaan työllisyysvaikutuksen vain osalle toimista, ja ne toisivat sen mukaan kaikkiaan 10[nbsp]000 lisätyöllistä. Näiden toimien julkista taloutta vahvistava vaikutus olisi valtiovarainministeriön mukaan 200 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriö arvioi kaikkien toimien kokonaisuutena vahvistavan julkista taloutta 150 miljoonalla eurolla.

Annika Saarikko kertoi aamulla, ettei keskusta hyväksy Marinin kompromissiesitystä, koska Marinin esittämät toimet valtion velkaantumisen päättämiseksi eivät ole riittäviä. Hallitusohjelman mukaan työllisyystoimien pitäisi vahvistaa julkista taloutta 2000 miljoonalla eurolla.

Mainos