Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) esittää ensi vuodelle budjettia, jonka alijäämä on 6,7 miljardia euroa.
Alijäämässä näkyvät kertaluonteiset menot, joita ovat muun muassa hävittäjähankinnat, varautuminen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ict-kustannuksiin ja hallituksen sopimien tulevaisuusinvestointien rahoitus.
Alijäämä on 7,7 miljardia euroa vähemmän kuin tälle vuodelle budjetoitu. Vuoden 2021 alijäämä on lisätalousarviot mukaan lukien 14,4 miljardia euroa.
Luvut perustuvat kesän kasvulukuihin ja tarkentuvat hallituksen budjettiriihessä syyskuussa.
Saarikko huomautti tiedotustilaisuudessa, että Suomessa valtiontalous on velkaantunut vuodesta 2009 lähtien joka ikinen vuosi.
Kasvupyrähdys näyttää jäävän lyhyeksi
Talouden lyhyen tähtäimen näkymät ovat tällä hetkellä myönteiset. Kotitalouksien luottamus on noussut ennätystasolle. Suomen vientimarkkina kasvaa ripeää vauhtia, ja elinkeinoelämän syksy näyttää hyvältä.
Saarikon mukaan osaavan työvoiman saatavuus varmistettava, kun talous on kasvussa.
– Se uhkaa rajoittaa investointeja ja jopa talouden kasvua, Saarikko sanoi.
Pyrähdyksen jälkeen kasvu uhkaa hidastua 1–1,5 prosentin haarukkaan.
– Erinomaisen hyvä kasvupyrähdys näyttää jäävän lyhyeksi, Saarikko totesi.
Koronamenot rahoitetaan kehyksen ulkopuolelta
Valtiovarainministerin budjettiehdotus on keväällä sovitun kehyksen mukainen. Hallitus päätti korottaa kehystä 900 miljoonalla eurolla ensi vuodelle.
Koronaan liittyvät välttämättömät menot, kuten testaus ja rokottaminen, rahoitetaan edelleen kehyksen ulkopuolelta.
Myös poikkeusolojen mekanismi on kehyksessä mukana ja mahdollistaa 500 miljoonaa euroa kertaluonteisiin menoihin.
Valtiovarainministeriön budjettiehdotus perustuu pääosin hallituksen keväällä päättämään julkisen talouden suunnitelmaan.
Vanhustenhoidon hoitajamitoitus kiristyy ja siihen varaudutaan muun muassa lisäämällä lähihoitajien koulutusmäärää.
Varhaiskasvatukseen ja perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmiin budjetoidaan 140 miljoonaa euroa. Oppivelvollisuuden laajentamiseen osoitetaan 65 miljoonaa euroa.
Perhevapaauudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2022. Lisäkustannuksia aiheutuu ensi vuonna isille maksettavista korotetuista päivärahoista, joista valtion osuus on noin 1 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 lisäkustannukset valtiolle ovat arviolta vajaa 8 miljoonaa euroa. Kaikkiaan uudistus lisää julkisen talouden menoja vuositasolla noin 80 miljoonaa euroa.
Veikkauksen tuottojen alenemista kompensoidaan 80 prosenttia eri keinoin. Edunsaajien määrärahat alenevat kahdeksan prosenttia.
Teollisuuden sähköistämisen tukeen käytetään 85 miljoonaa euroa.
Budjettiriihessä neuvotellaan lisäveronkorotuksista
Ansiotuloverotukseen tehdään indeksitarkistukset kaikilla tulotasoilla.
Vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvoa alennetaan 85 eurolla kuukaudessa ja tarkistamalla hybridiautojen verotusarvoja.
Tupakkaveroa korotetaan yhteensä 100 miljoonalla eurolla kahdessa vuodessa. Turpeen verottoman käytön ylärajaa nostetaan ja käyttöalaa laajennetaan.
Kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat pumput, konesalit sekä kierrätysteollisuus siirtyvät alempaan sähköveroluokkaan.
Hallituksen budjettiriihessä syyskuussa neuvotellaan vielä 100-150 miljoonan euron veronkorotuksista.
Kotitalousvähennyksen korotus ei koske remontteja
Saarikko esittää kotitalousvähennykseen korotusta. Kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön vähennyskelpoista enimmäismäärää korotetaan 2[nbsp]250 eurosta 3[nbsp]500 euroon ja korvausprosenttia nostetaan 40 prosentista 60 prosenttiin. Kyse on kaksivuotisesta kokeilusta.
Korotus ei kohdistu remontteihin, sillä ministerin mukaan alalla on kuuma talouden tilanne tällä hetkellä.
Lisäksi öljylämmityksen korvaamista helpotetaan vuosina 2022-2027 samalla tavalla kuin kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön kotitalousvähennystä korotetaan.