Kansanedustaja-yrittäjä Hjallis Harkimo (kok.) kirjoittaa Iltalehdessä poliitikkojen ja luottamushenkilöiden palkkioista, joista ”kuuluu tietysti aina nurinaa”.
– Taas kuntavaalien jälkeen uutisoitiin kaupunginvaltuutettujen kokouspalkkioista. Rivien välissä annetaan kansan ymmärtää, että poliitikot ovat jakaneet vaaliesitteitä muutamat kokoussataset mielessään. Aika laiskaa uutisointia.
Kestoaihe on myös hallitusten palkkiotaso, joka hänen mukaansa on luonnollisesti väärä niin yksityisen kuin julkisen puolenkin yhtiöissä.
– Vaikka yksityinen yritys maksaa omista rahoistaan palkkiot, suomalainen tietää, että se on liian suuri. Mutta varsinkin valtion tai kunnan yhtiöiden poliittiset hallitusedustajat herättävät syvää katkeruutta. Palkkiot ovat aina liian isoja – niin tunteisiin vetoavasti niistä aina uutisoidaan, Hjallis Harkimo toteaa.
Kaikille yrityselämää tunteville on Harkimon mukaan selvää, ettei hallitustyöskentely ole mitenkään helppoa ja hallituksella on ihan oikea juridinen vastuu yrityksestä.
– Itse olen nyt myös julkisen puolen monopolin eli Veikkauksen hallituksessa. Siellä kokouspalkkio on 600 euroa ja jäsenen vuosipalkkio 24 000 euroa. Ajattelin korvauksen olevan kohtuullinen, mutta katsoessani näitä tuoreita pörssiyhtiöiden toimintakertomuksia huomaan, että taidan sittenkin istua väärässä hallituksessa.
Hjallis Harkimo mainitsee pörssiyhtiöiden hallitusten puheenjohtajat, joille korvataan kokousten ulkopuolella satoja tuhansia euroja.
– Nokian hallituksen puheenjohtaja (Risto) Siilasmaan palkkio on noin 450 000 euroa. Stora Enson ja UPM-Kymmenen puheenjohtajapalkkiot ovat noin 170 000 euroa, hän huomioi.
– Samaan aikaan esimerkiksi VVO:n hallituksen puheenjohtaja Riku Aalto tienaa vain keskituloisen työntekijän vuosiansiota vastaavan summan. Palkkatyö Aallolla on Metallityöväen Liitto ry:n puheenjohtajana.
Harkimo kirjoittaa itsellään olevan hallitustyöskentelystä yksi vahva mielipide, mutta se ei liity rahaan:
– Suomalaiset isot yritykset kierrättävät aivan liikaa samaa vanhenevaa kööriä hallituksissaan. Nuoret aistivat maailman muutoksen. Heille pitäisi antaa hallituksissa tilaa ja vastuuta.