Maassamme kunnat vastaavat hyvin laajasti ihmisten arkea koskevista kysymyksistä., että suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa voisi kutsua hyvinvointikunnaksi kuntien keskeisen roolin vuoksi, toteaa kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja ja Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen toteaa.
– Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on romuttamassa tämän kokonaisuuden, kun sote- ja pelastustoimi siirtyvät maakuntien hoidettavaksi. Näin ollaan tekemässä siitä huolimatta, ettei tälläkään uudistuksella saada riittäviä harteita kaikkialle, vaan osa alueista jää heikoiksi ja lisäksi päätöksenteko etääntyy yhä kauemmas ihmisistä, hän sanoo.
Ikonen ihmettelee, että nykyjärjestelmästä luopumisesta on käyty yllättävän vähän keskustelua. Esiin on nostettu vain nykyjärjestelmän epäkohtia, vaikka siitä on ollut selkeitä hyötyjä, kun ihmiset on voitu kohdata kokonaisvaltaisesti, ei vain tietyn hallinnonalan asiakkaina.
– Jos sote-uudistus toteutuu, samalla tulee puhua siitä, mitä tapahtuu jäljelle jääville kunnille. Siinä missä sosiaali- ja terveydenhuollon perus- ja erikoistason integraatiota saadaan vietyä eteenpäin, uudistus synnyttää uusia katkoskohtia palveluihin ja murtaa integraation muihin kunnallisiin palveluihin, Ikonen huomauttaa.
Uudistus lähtee siitä, että turvataan riittävät resurssit sote-tehtävien hoitamiseen, mutta on kriittisen tärkeää huolehtia myös siitä, että kunnat pystyvät hoitamaan jäljelle jäävät tehtävänsä, joita ovat muun muassa varhaiskasvatus, perusopetus, hyvinvoinnin edistäminen, kulttuuri ja liikunta, asuinympäristön kehittäminen ja elinvoimatehtävät.
Ikosen mukaan haasteena on lisäksi se, että uudistus vie puolet kuntien tuloista, mutta jättää velat, jolloin kuntien rahoitus- ja investointikyky vaarantuu.
– Miten käy sivistystehtävien? Kuka jatkossa vastaa elinvoimainvestoinneista? Kyse ei ole vain sotesta, Ikonen muistuttaa ja haastaa hallituksen arvioimaan uudistuksen vaikutuksia nykyistä laajemmasta näkökulmasta.