Leena Linnainmaa toteaa, että verotietojen julkistaminen vie huomion pienilukuiseen joukkoon suurten yritysten johtoa.
– Suomalaisten pörssiyhtiöiden johdolle maksamat palkat ja palkkiot ovat maltillisia kansainvälisessä vertailussa. Yhtiökohtaiset erot ovat suuret, sillä pienempien yhtiöiden johdolle maksetaan harvoin tulossidonnaisia palkkioita ja kiinteät palkat ovat niissä hyvinkin maltillisia, hän sanoo.
Suomen verojärjestelmän laajempi ongelma Linnainmaan mukaan on ansiotuloverotuksen liian ankara progressio. Tuloerot ovat Suomessa pieniä kansainvälisesti vertaillen, eivätkä ne ole lähteneet kasvuun. Keski- ja suurituloisten ansiotulojen verotus on sen sijaan erittäin kireää.
– Ankara progressio on työnteon haittavero, sillä se ei houkuta lisätöiden vastaanottamiseen. Tilannetta pahentavat järjestelmään sisältyvät monet kannustinloukut, joita pitäisi pikaisesti purkaa. Työnteon tulisi aina olla kannattavaa. Väestön vanhetessa ja työikäisen väestön vähetessä hyvinvointimme edellyttää työllisyysasteen selvää nousua, Linnainmaa toteaa.
Tulospalkkio vain osalla pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista
Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien palkitseminen ei ole keskimäärin noussut viime vuosina, ja palkitsemisen taso ja rakenne vaihtelevat merkittävästi yhtiöittäin. Yhtiökohtaiset erot ovat suuria.
Viime vuonna pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien kiinteät vuosipalkat vaihtelivat 78 000 eurosta 1,14 miljoonaan euroon. Suurin vuosipalkka oli siis 15-kertainen pienimpään verrattuna. Tiedot ilmenevät Keskuskauppakamarin Toimiiko hyvä hallinnointi ja avoimuus pörssiyhtiöissä 2017 -selvityksestä.
– Julkisessa keskustelussa unohtuu usein, että pörssiyhtiöistämme puolet on pieniä, ja niiden palkitsemistaso ei vastaa mielikuvia johtajien miljoonapalkkioista, Linnainmaa sanoo.
Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien palkitsemistaso seuraa Linnainmaan mukaan pääosin yhtiön kokoluokkaa. Lisäkannustimien merkitys korostuu erityisesti suurissa yhtiöissä, kun taas pienissä toimitusjohtajan palkitseminen keskittyy kiinteään palkkaan ja kannustinpalkitseminen on melko harvinaista.
Yritystoiminnasta lähes 44 miljardin euron verokertymä
Yritystoiminnan synnyttämä verokertymä on lähes 44 miljardia euroa vuodessa. Yhteisöveron osuus kaikista yritysten tilittämistä veroista on kymmenen prosenttia. Suurimmat yritysten tilittämät verot ovat arvonlisävero ja palkkojen ennakonpidätykset.
– Osa yritysten tilittämistä veroista on läpivientieriä, eivätkä ne sellaisenaan jää yrityksen lopulliseksi kustannukseksi. Ilman yritystoimintaa näitä verotuloja ei kuitenkaan syntyisi ja hyvinvointiyhteiskuntamme rahoitukselta putoaisi pohja, Keskuskauppakamarissa verotuksesta vastaava johtaja Ann-Mari Kemell muistuttaa.
Hallituksen suunnittelemaan yritysverotuksen tiekarttaan olisi Kemellin mukaan syytä sisällyttää uudistuksia, joilla parannetaan yritysten kasvuedellytyksiä ja kannustetaan työntekoon.
Kemellin mukaan vuonna 2014 toteutettu yhteisöveron alennus 20 prosenttiin on osoittautunut oikeaksi päätökseksi. Yhteisöveron tuotto nousi viime vuonna korkeammalle tasolle kuin mitä se oli ennen verokannan laskua.