Pohjola Marketsin osakestrategi Jarkko Soikkeli sanoo, että Venäjän keskuspankin koronnoston tavoitteena on yrittää pitää markkinat rauhallisina.
– Keskuspankki yrittää rauhoittaa paniikkia.
Venäjän keskuspankki nosti maanantaiaamuna ohjauskorkoaan 5,5 prosentista 7 prosenttiin. Syynä oli Venäjän ruplan pitkään jatkunut heikentyminen. Rupla saavutti maanantaiaamuna kyseenalaisen ennätyksen, kun se heikkeni alimmilleen euroon ja dollariin nähden.
Myös Moskovan pörssin osakekurssit laskivat maanantaiaamuna noin 10 prosenttia.
– Keskuspankki haluaa torjua devalvaatio- ja inflaatiopainetta nostamalla korkoja ja tehdä houkuttelevammaksi omaisuuden pitämisen ruplissa, Soikkeli sanoo.
OP-Pohjola-ryhmään kuuluva Pohjola Markets arvioi puolitoista viikkoa sitten, että kehittyvien maiden osakenäkymät ovat muuttuneet epävarmemmiksi. Venäjä kuuluu tähän luokkaan. Arvion jälkeen Ukrainan-kriisi on ”saanut uuden vaihteen”, Soikkeli sanoo.
– Suhtautuisin Venäjän-markkinoihin varovaisesti, ennen kuin tulee merkkejä siitä, että tilanteesta on säällinen ulospääsy.
Soikkeli epäilee, että Venäjän keskuspankki saattaa joutua nostamaan korkoa uudelleenkin. Rahapolitiikan kiristäminen olisi myrkkyä maan hauraalle talouskasvulle.
– Ongelma on, että jos keskuspankki puolustaa valuuttaa koronnostolla ja taloudellinen tilanne jatkuvasti heikkenee, se ei ole aina osoittautunut kestäväksi tieksi.
Suomalaisyrityksistä ensimmäisenä Venäjän-tilanteen heikkenemisestä kärsivät ne, joilla on vientiä itänaapuriin tai joiden taseessa on isoja omaisuuseriä sitoutuneena Venäjälle.
– Ne kärsivät jo ruplan heikkenemisestä, ja kun ruplilla tehtyjä voittoja muutetaan euroiksi, kärsivät yhtiöt siitäkin. Tulee mieleen sellaiset kuin Fortum, Nokian renkaat, YIT, sekä mahdollisesti Tikkurila ja Stockmann, Soikkeli sanoo.
Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry uhkasi viikonloppuna Venäjää talouspakotteilla ja venäläisten varojen jäädyttämisellä. Soikkeli sanoo, että jos näistä keinoista halutaan tehokkaita, ne pitää ottaa käyttöön mahdollisimman monessa maassa.
– Konsensuksen löytäminen voi olla vaikeaa, koska esimerkiksi Saksa on riippuvainen Venäjän kaasusta.
Hän muistuttaa, että Venäjä voi myös vastata talouspakotteisiin. Tätä halua toisaalta jarruttaa se, että venäläisyritykset ovat riippuvaisia viennistä länsimaihin.