Vetoapua Suomelle ei ole tiedossa idästä Nordean analyytikon Sanna Kurrosen mukaan tänäkään vuonna.
– Venäjän osuus Suomen viennistä on kutistunut, kun heikko rupla, hidas talouskasvu sekä pakotteet ovat piinanneet Venäjän taloutta ja maiden välistä kauppaa, Kurronen kirjoittaa blogissaan Nordean verkkosivuilla.
Kun vuonna 2013 Suomen tavaroiden ja palveluiden vienti Venäjälle oli arvoltaan yli 7 miljardia euroa, niin vuonna 2017 se oli enää 4,5 miljardia euroa.
Osansa Venäjän heikkoon tuonnin kehitykseen on Kurrosen mukaan tuonninkorvausohjelmalla, jolla pyritään lisäämään Venäjän riippumattomuutta ulkomaailmasta suosimalla kotimaisia tuotteita. Myös Venäjän investointiaktiivisuus on heikko, kun taas Suomen viennistä merkittävä osa on teollisuuden koneita ja laitteita.
Suurin yksittäinen tekijä, joka painaa Suomen vientiä Venäjälle, on Kurrosen mukaan kuitenkin poikkeuksellisen heikko rupla.
– Yleensä Venäjän viennin ja tuonnin kasvu ovat kulkeneet käsi kädessä, kun öljyn hinnan nousu ruokkii vientiä ja sen seurauksena piristyvä kasvu ja vahvistuva rupla lisäävät tuontia Venäjälle. Nyt pahenevien sanktioiden uhka on kuitenkin pitänyt ruplaa poikkeuksellisen heikkona ja Venäjän tuonti kehittyi siksi odotuksiakin vaisummin vuoden 2018 lopulla, hän toteaa.
Kurronen arvioi, että sanktioiden puristuksessa rupla pysyy edelleen heikkona ja Suomi saa tänäkin vuonna tyytyä vaisuun Venäjän-viennin kehitykseen.