Nordean analyytikko Juho Kostiaisen mukaan Suomen ja Venäjän välinen kauppa on supistunut viime vuosina, joten mahdollisten pakotteiden suorat vaikutukset Suomen taloudelle olisivat pienemmät kuin vuosina 2014-2015.
– Talouden yleisen epävarmuuden ja Venäjän talouden heikkenemisen lisäksi konfliktin kärjistyminen johtaisi todennäköisesti EU:n talouspakotteisiin ja Venäjän vastapakotteisiin. Jos tilanne on eskaloituakseen, se todennäköisesti tapahtuu lähikuukausina, hän arvioi.
Suomen tavaraviennistä reilu viisi prosenttia on viime vuosina mennyt Venäjälle, kun vielä vuonna 2013 Venäjän osuus viennistä oli noin kymmenen prosenttia. Venäjän vientiosuuden pienentymisen takana ei ole pelkästään vuoden 2014 Krimin ja Itä-Ukrainan miehityksen jälkeiset kauppapakotteet vain myös Venäjän talouden heikkous.
– Venäjän talous kärsi vuosina 2014-2015 pakotteiden lisäksi myös öljyn hinnan halpenemisesta. Kasvaneiden riskien takia moni suomalaisyritys on siirtänyt painopistettä pois Venäjän markkinoilta, mikä on osaltaan vähentänyt maiden välistä riippuvuutta. Osaa Venäjällä toimivien suomalaisyritysten toimintaa pakotteet voisivat kuitenkin haitata suoraan, Kostiainen arvioi.
Suomen tavaratuonnista Venäjän osuus on analyytikon mukaan reilu kymmenen prosenttia, mikä sekin on selvästi alemmalla tasolla kuin vielä kymmenen vuotta sitten.
Kostiaisen mukaan koko EU:n tasolla Venäjän tuonti- ja vientiosuudet ovat noin puolet Suomea pienempiä, joten mahdolliset pakotteet osuisivat Suomeen enemmän kuin EU-maihin keskimäärin.
– Toisaalta Suomi on vähemmän riippuvainen venäläisestä kaasusta kuin Keski-Euroopan maat, mutta kaasun tuontirajoitukset ja sitä kautta sähkön hinnan nousu entisestään tuntuisivat myös Suomessa. Suomen tuonti Venäjältä on keskittynyt etenkin öljyyn, jonka korvaaminen muilla lähteillä onnistuu todennäköisesti kohtuullisen jouhevasti, mutta öljyn hinta todennäköisesti nousisi.
Sähkön tuontitarvetta Venäjältä vähentää Kostiaisen mukaan kesällä aukeava Olkiluodon uusi ydinreaktori, mutta kevään aikana se ei vielä pysty kokonaan kattamaan mahdollista vajetta.
– Suurimmat talousvaikutukset tulisivatkin todennäköisesti energian kallistumisen kautta, mikä näkyisi kuluttajien ostovoiman laskuna Suomessa, ja varsinkin muualla Euroopassa, hän kirjoittaa blogissaan.
Kostiainen aprikoi, että suorien taloudellisten seurausten lisäksi tilanteen eskaloituessa tiedossa voi olla myös hybridioperaatioita.
– Monella lienee muistissa Venäjältä Suomen rajalle saapuva pakolaisvirta vuonna 2015. Venäjä on kunnostautunut myös kyberhyökkäyksissä, joten niiden suhteen on myös hyvä olla varuillaan, jos tilanne eskaloituu.
Kostiainen toteaa, että jos konflikti on eskaloituakseen, se todennäköisesti tapahtuu talven aikana, jolloin Euroopan mahdollisuudet vastata kovilla sanktioilla ovat pienemmät, kun riippuvuus Venäjän kaasusta on lämmityskaudella suuri.
Venäjän taloudelliset resurssit mahdollisten konfliktin varalta ovat Kostiaisen mukaan kohtuulliset, sillä kaasun ja öljyn hinnan nousu ovat kasvattanut Venäjän valtion vararahaston 185 miljardiin dollariin, suurimmilleen vuoden 2008.
– Varoja on kolme kertaa enemmän kuin ulkomaista velkaa, joten velkapakotteet eivät romahduttaisi Venäjän valtiontaloutta, vaikkakin aiheuttaisivat markkinaturbulenssia erityisesti Venäjän velkakirjamarkkinoilla.
