Iskut ovat tapahtuneet viimeisten kahdeksan kuukauden aikana. Tänä aikana on todennäköisesti tapahtunut ainakin 30 kemiallista iskua Jebel Marran alueella. Amnestyn tiedot perustuvat satelliittikuviin, yli 200 iskuista selviytyneiden haastatteluihin sekä asiantuntijoiden tekemiin kuva-analyyseihin muun muassa lasten saamista vammoista.
Amnesty arvioi, että 200–250 ihmistä on saattanut kuolla kemiallisten iskujen seurauksena. Heistä iso – tai suurin osa – on lapsia. Sadat ihmiset ovat jääneet iskujen jäljiltä henkiin, mutta he ovat saaneet tunteja tai päiviä myöhemmin vakavia oireita, kuten veristä oksentamista ja ripulia, rakkuloita ja ihottumaa, silmäongelmia ja jopa näön menettämistä ja hengitysongelmia.
– Kemialliset aseet on kielletty jo vuosikymmeniä sitten, koska niiden aiheuttamaa kärsimyksen määrää ei voi mitenkään perustella. Se, että Sudanin hallitus käyttää niitä omia kansalaisiaan vastaan, ei voi jäädä huomiotta ja vaille toimia, Amnestyn Suomen osaston oikeudellinen asiantuntija Susanna Mehtonen kuvailee.
Monet uhreista kertoivat, ettei heillä ole riittävästi lääkkeitä. Heitä on hoidettu suolan, limen ja paikallisten yrttien yhdistelmillä. Useita paikallisia hoitanut mies sanoi, ettei ole nähnyt koskaan aiemmin vastaavaa vuonna 2003 alkaneen konfliktin aikana.
Yhdeksäntoista potilasta oli kuollut kuukauden sisällä iskujen jälkeen. Todistajan mukaan kuolleiden iholla oli tapahtunut isoja muutoksia. Puolella näistä uhreista oli vihreiksi muuttuneita haavoja. Lopuilla iho oli alkanut lähteä irti ja heillä oli vuotavia rakkuloita.
Amnesty vetoaa YK:n turvallisuusneuvostoon
Amnesty esitteli keräämänsä tiedot kahdelle riippumattomalle kemiallisten aseiden asiantuntijalle. Molempien mukaan todistusaineisto viittasi siihen, että uhrit olisivat altistuneet ihoa ja limakalvoja vahingoittaville kemiallisille aineille. Näitä aineita ovat esimerkiksi sinappikaasu ja arseeniyhdiste lewisiitti.
Epäillyt kemialliset iskut ovat tapahtuneet Sudanin armeijan tammikuussa käynnistämän sotilasoperaation aikana. Sudan taistelee Jebel Marran alueella kapinallisryhmä Sudan Liberation Armya vastaan. Sudan syyttää kapinallisia hyökkäyksistä armeijaa ja siviilejä vastaan.
Kahdeksan kuukautta kestäneen operaation aikana Amnesty on dokumentoinut useita tapauksia, joissa Sudanin hallituksen joukot ovat iskeneet siviilejä ja heidän omaisuuttaan vastaan. Selvinneiden ja paikallisten ihmisoikeustarkkailijoiden mukaan operaation ensimmäisten kuuden kuukauden aikana Jebel Marran alueella on kuollut ainakin 367 ihmistä. Heistä 95 on lapsia. Amnesty on vahvistanut satelliittikuvien avulla, että ainakin 171 kylää on tuhoutunut tai vahingoittunut sotilasoperaation aikana.
Amnesty vetoaa YK:n turvallisuusneuvostoon, jotta paine Sudanin hallitusta kohtaan kasvaisi. Sudanin on päästettävä rauhanturvaajat ja avustusjärjestöt syrjäisille alueille, kuten Jebel Marraan.
– Turvallisuusneuvoston on varmistettava, että asevientikieltoa alueelle noudatetaan, ja että se ulotetaan koskemaan koko maata. Epäilyt kemiallisten aseiden käytöstä on tutkittavavälittömästi. Mahdollisiin iskuihin syyllistyneet on saatettava vastuuseen, ihmisoikeusjärjestö vaatii.