Amnestyn raportti paljastaa, kuinka syrjintä LHBTI-ryhmiä kohtaan on syventynyt viime vuosina Armeniassa, Valko-Venäjällä, Kazakstanissa ja Kirgisiassa. Syrjivät asenteet näkyvät myös muiden ihmisoikeusjärjestöjen suhtautumisessa LHBTI-aktivisteihin.
Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä loukkaavat toimet ovat vaikuttaneet asenteiden koventumiseen myös muualla entisen Neuvostoliiton alueella.
– Venäjä ja sen media ovat vaikutusvallallaan pahentaneet LHBTI-ryhmien tilannetta monissa entisissä neuvostomaissa. Niiden röyhkeä hyökkäys LHBTI-oikeuksia vastaan on rohkaissut muita hallituksia ajamaan samanlaisia vähemmistöjä sortavia uudistuksia ja kiihdyttänyt negatiivisia asenteita kansalaisten keskuudessa, kertoo Amnestyn Eurooppa ja Keski-Aasia -yksikön varajohtaja Denis Krivosheev.
Hänen mukaansa Venäjän edistämä ajattelutapa, jonka mukaan LHBTI-oikeudet ovat ”länsimaisia arvoja”, jotka muodostavat uhan kansalliselle turvallisuudelle on vahvistumassa myös muissa maissa.
– Hallitukset ruokkivat tätä tietämättömyyden ja vihan ilmapiiriä, joka myrkyttää myös alueella toimivaa ihmisoikeusyhteisöä, Krivosheev sanoo.
LHBTI-oikeuksia puretaan
Armenian, Valko-Venäjän, Kazakstanin ja Kirgisian hallitukset ovat Venäjän läheisempiä liittolaisia entisen Neuvostoliiton alueella. Nämä hallitukset ovat Amnestyn mukaan viime vuosina ryhtyneet urakalla purkamaan LHBTI-oikeuksia.
Kaikissa neljässä maassa on yritetty saada läpi homofobisia ”propagandalakeja” Venäjän mallin mukaisesti. Tähän mennessä ainoastaan Valko-Venäjä on onnistunut saamaan läpi muunnelman venäläisestä laista. Armeniassa ja Kirgisiassa taas samaa sukupuolta olevien avioliitot kiellettiin perustuslaissa vuosina 2015 ja 2016.
Tunnettu valko-venäläinen LHBTI-aktivisti kertoi Amnestylle, ettei enää uskalla jatkaa työtään, sillä ”henkilökohtaiset riskit ovat liian suuret”. Hän on menettänyt useita työpaikkoja aktivisminsa takia ja on joutunut toistuvasti poliisin kuulusteluun.
LHBTI-ryhmiä näissä entisissä neuvostomaissa on sorrettu useilla keinoilla. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta Pride-kulkueet on kielletty tai niiden kimppuun on hyökätty. Poliisi on usein epäonnistunut estämään ja tutkimaan homofobisen ryhmien viharikoksia.
Kaikkien LHBTI-aktivistien järjestäytymisvapautta on rajoitettu. Valko-Venäjällä ja Kazakstanissa ei toimi yhtään rekisteröityä LHBTI-ryhmää.
Syrjintää myös ihmisoikeusyhteisön sisällä
Syrjinnän seurauksena LHBTI-oikeuksien puolustajat ja aktivistit on ajettu eriarvoiseen asemaan jopa ihmisoikeusyhteisön sisällä.
– Sen lisäksi, että koko muu yhteiskunta syrjii LHBTI-aktivisteja, monet ihmisoikeusjärjestöt kohtelevat heitä kakkosluokan ihmisoikeuspuolustajina, kertoo Denis Krivosheev.
Kirgisialainen aktivisti kertoi Amnestylle että ”kukaan ei halua tulla yhdistetyksi meihin”. Sen jälkeen, kun LHBTI-tapahtumaan hyökättiin toukokuussa 2015, vain yksi tunnettu ihmisoikeusjärjestö Kirgisiassa tuomitsi hyökkäyksen.
Amnesty International vaatii, että Armenian, Valko-Venäjän, Kirgisian ja Kazakstanin hallitukset turvaavat LHBTI-ryhmien työn ja suojelevat niitä syrjinnältä.
– EU-maiden tulisi huomioida LHBTI-aktivistit muiden ihmisoikeustoimijoiden rinnalla ja tukea niiden asemaa ihmisoikeusyhteisössä. Kansainvälisen yhteisön tulee vedota hallituksiin, jotta nämä puuttuisivat syrjintään ja viharikoksiin.
Krivosheev muistuttaa, että sekä ihmisoikeusjärjestöt sekä LHBTI-aktivistit toimivat yleismaailmallisten ihmisoikeuksien puolesta.