Amnesty: Kuntapäättäjät epäilevät naisiin kohdistuvan väkivallan laajuutta

Sote-uudistus tulee mullistamaan tavan, jolla naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisia palveluita tulevaisuudessa tuotetaan, Amnesty arvioi.

Useiden kuntapäättäjien tiedoissa naisiin kohdistuvasta väkivallasta on vakavia puutteita, kertoo Amnestyn teettämä kyselytutkimus. Järjestö arvioi, että puutteelliset tiedot heijastuvat palveluiden tasoon ja riittämättömiin budjetteihin.

Joka kolmas Suomessa asuva nainen kokee nykyisen tai entisen kumppanin taholta väkivaltaa, ja vuosittain lähes joka neljäs nainen kokee seksuaalista häirintää. Silti osa kuntapäättäjistä Amnestyn mukaan epäilee yhä ongelman laajuutta.

– Kuntien on syytä kerätä, ylläpitää ja hyödyntää paikallisia tilastoja väkivallan esiintyvyydestä. Naisiin kohdistuvan väkivallan tehokas torjuminen edellyttää sen erityispiirteiden huomioimista, Amnesty Internationalin Suomen osaston ihmisoikeustyön johtaja Pia Puu Oksanen sanoo.

Nuoret, ikääntyneet, vammaiset ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat naiset tarvitsevat Amnestyn mukaan kohdennettuja palveluja. Myös turvapaikanhakijoiden ja muiden suomea heikosti puhuvien naisten erityiset tarpeet on järjestön mielestä tunnistettava.

– Usein ajatellaan, että kaikille sama on tasapuolista. Samojen palveluiden takaaminen kaikille väkivallan uhreille ei kuitenkaan takaa yhdenvertaisuutta, tutkimuksen toteuttanut Satu Lidman sanoo.

Amnesty arvioi, että sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus mullistaa tavan, jolla naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisia palveluita tulevaisuudessa tuotetaan. Järjestön mukaan väkivaltaa kokeneet naiset ovat jo nyt eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, missä he asuvat. Erikoispalvelut, kuten turvakodit tai raiskauskriisikeskukset, voivat olla monelle liian kaukana.

– Kaikkien kuntien asukkailla on oltava yhtäläiset mahdollisuudet katkaista väkivallan kierre. Postinumero ei voi määritellä palvelujen saatavuutta, Pia Puu Oksanen sanoo.

Amnesty kartoitti naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen työn tilaa Suomessa lähettämällä kyselyn 129 kuntaan sosiaalityöntekijöille ja kuntapäättäjille. Tutkimuksessa selvitettiin, miten naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyvät ihmisoikeusvelvoitteet toteutuvat kuntien päätöksenteossa ja väkivaltatyön käytännöissä. Vastauksia saatiin 118 yhteensä 88 kunnasta.

Mainos