Työterveyslaitoksen Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjattiin vuonna 2014 yhteensä 4 338 uutta ammattitautia tai ammattitautiepäilyä, mikä on kuusi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2013. Vahvistettuja ammattitauteja oli 1616 eli 13 prosenttia vähemmän kuin 2013.
Yleisin ammattitaudin aiheuttaja on edelleen asbesti ja kakkosena melu.
Vahvistettujen ammattiastmojen määrä nousi toista vuotta peräkkäin. Riskialtteimmat alat ovat elintarvikkeiden valmistus ja maatalous. Vakuutuslaitokset vahvistivat ammattitaudiksi 12 prosenttia ammattiastmaepäilyistä.
– Vähäinen vahvistettujen ammattiastmojen osuus kuvaa työhön liittyvien hengitystieoireiden yleisyyttä ja toisaalta aiheuttajien tunnistamisen vaikeutta, kertoo keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström Työterveyslaitoksesta.
– Ammattiastman yleisimmät aiheuttajat olivat homesienet, jauhot, viljat, rehut, eläinten epiteeli tai eritteet, varastopölypunkit ja herkistävät kemikaalit. Lisäksi todettiin voimakkaasti ärsyttävien kemikaalien aiheuttamia astmoja, hän jatkaa.
Ammattitautiepäilyissä ihotautiepäilyt siirtyivät niukasti meluvammaepäilyjen ohi.
– 40 prosenttia ammatti-ihotaudeista oli allergisia kosketusihottumia. Ihottumia aiheuttavat esimerkiksi putkiremonteissa käytetyt epoksikemikaalit, kertoo apulaisylilääkäri Maria Pesonen Työterveyslaitoksesta.
Työterveyslaitos on tehnyt rakennusalalle ja teollisuudelle epoksikansion, jossa ohjeistetaan oikeisiin toimenpiteisiin ja suojautumiseen.
– Toinen kosketusihottumien aiheuttajaryhmä on isotiatsolinonit, jota käytetään säilöntäaineena muun muassa maaleissa, metallintyöstönesteissä ja kosmetiikassa, kertoo Pesonen.
Isotiatsolinonien käyttöä säilöntäaineena kosmetiikassa on jo rajoitettu EU:n kosmetiikkalainsäädännöllä, koska ne ovat aiheuttaneet maailmanlaajuisen kosketusallergiaepidemian.
Kemikaalilainsäädännön puolella on vireillä metyyli-isotiatsolinonin luokittelu ihoa voimakkaasti herkistäväksi yhdisteeksi ja siihen liittyen tavanomaista alempi pitoisuusraja ihoherkistävyyden varoitusmerkinnälle.