Neuvottelut koskevat 960 henkilön työtä eli lähes joka toista työpaikkaa yhtiössä. Näistä 790 on toimihenkilötehtäviä. Työnantaja suunnittelee enimmillään 140 henkilön irtisanomista valtion kokonaan omistamasta yhtiöstä. Tämän lisäksi 20 henkilön tehtävänkuvaan ollaan tekemässä oleellisia muutoksia.
– Uusittiin organisaatio ja tarjottiin työtehtäviä, joita ei edes ollut tarkoitus pitää voimassa kuin muutama kuukausi, sanoo palvelusektorin johtaja Else-Mai Kirvesniemi Ammattiliitto Prosta.
Veikkaus, RAY ja Fintoto yhdistyivät vuoden 2017 alussa uudeksi Veikkaus Oy:ksi. Tästä johtuen käytiin marraskuusta 2016 alkaen koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut uuden organisaation rakentamisesta.
Aiheena oli päällekkäisten toimintojen karsiminen ja tehtävien muuttaminen vastaamaan uuden yhtiön strategisia tavoitteita. Yt-neuvottelut päättyivät alkuvuonna 2017 lähes koko henkilöstön tehtävänkuvien muuttamiseen.
– Tämä on hyvin kummallista henkilöstöpolitiikkaa. Uusittiin organisaatio ja tarjottiin työtehtäviä, joita ei edes ollut tarkoitus pitää voimassa kuin muutama kuukausi, sanoo Kirvesniemi.
”Yt-ruletti pyörii jälleen”
Maanantaina 10. huhtikuuta Veikkaus ilmoitti aloittavansa uudet yt-neuvottelut samoin perustein kuin puoli vuotta aiemmin. Neuvottelujen tarkoituksena on jälleen karsia päällekkäisiä toimintoja ja muokata toimintaa vastaamaan yhtiön strategisia tavoitteita.
– Vaikuttaa vahvasti siltä, että ensin on päätetty uudesta organisaatiosta ja nyt ryhdytään tehtyjen päätösten jälkeen vähentämään väkeä. Mitähän neuvoteltavaa asiassa enää on henkilöstön kanssa, ihmettelee Kirvesniemi.
Kun kolmen peliyhtiön fuusiota ryhdyttiin suunnittelemaan vuonna 2015, Pro esitti sisäministeriölle ja rahapeliasioiden neuvottelukunnalle huolensa työpaikkojen säilymisestä.
Kirvesniemen mukaan tuolloin Prolle vakuuteltiin, ettei yhdistämisen tarkoituksena ole hakea säästöjä henkilöstökustannuksissa. Myös eduskunnan rahapelivaliokunnassa, jossa Prota kuultiin asiassa, todettiin, että irtisanomisia ei ole tarkoitus tehdä.
– Vaikuttaa siltä, että yhdistämisen yksi tavoite oli kuitenkin henkilöstön vähentäminen. Tämä ei osoita valtion omistamalta yhtiöltä työllisyyttä tukevaa tai muutoinkaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa, toteaa Kirvesniemi.