Ammattiliiton mukaan uusi älytulojärjestelmä perustuisi vapaaehtoisuuteen, eikä sitä siis maksettaisi koko aikuisväestölle. Siinä yhdistyisivät vastikkeeton ja ehdoton osittainen perustulo sekä negatiivinen tulovero.
Älytulojärjestelmässä tulonsiirron haluava henkilö ilmoittautuisi Kelan ja verottajan hallinnoimaan yhteiseen reaaliaikaiseen älytulorekisteriin. Sinne ilmoitettaisiin sosiaaliturvatunnus, osoite ja pankkitilinumero.
Älytulorekisterissä oleville maksettaisiin automaattisesti 500 euroa kuussa verottomasti, ja kun he olisivat työmarkkinoiden käytettävissä, heille maksettaisiin 700 euroa verottomasti. Älytuloa saava henkilö saisi lisäksi tienata vapaasti työtuloa.
– Mutta silloin ansiotulon verotus olisi muita tiukempaa, eikä tällainen henkilö saisi verotuksessaan täyttä työtulovähennystä, sanoo Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen (sd.).
Älytulo verotukseen
Verottaja on luomassa kansallinen sähköisen tulorekisterin vuosina 2019–2020.
Pro esittää, että Suomessa otetaan käyttöön uusi tuloverotuksen veroluokka entisten A eli kuukausikohtaisen tulorajan ja B eli kumulatiivisen tulorajan lisäksi. Veroluokka C olisi älytuloluokka.
Älytulon tulonsiirron saava henkilö olisi automaattisesti veroluokassa C, missä jokaisesta tienatusta eurosta menisi suojaosuuden jälkeen 40-65 prosentin vero. Tulonsaajan kannattaa olla C-veroluokassa, kunnes työtulot kasvavat 800 euroon. Malli olisi tulonsaajalle neutraali, jos saa 800 euroa työtuloa ja 700 euroa älytuloa.
Kun tulot ovat tarpeeksi suuret, ei tulonsaajan enää kannata olla C-veroluokan piirissä, vaan hänen kannattaa siirtyä A- tai B-veroluokkaan.
Kansallinen tulorekisteri voisi siirtää henkilöitä myös automaattisesti pois C-veroluokasta, jos tähän keksitään toimiva malli. Tällöin myös tulonsiirrot loppuisivat.
Kolme tukea yhteen
Älytulojärjestelmän tulonsiirrolla yhdistettäisiin käytännössä vain toimeentulotuen perusosa ja työmarkkinatuki sekä sairaspäivärahan perusosuus.
Pron mukaan malli vähentäisi byrokratiaa, sillä siirtyminen esimerkiksi sairaspäivärahalle vaatisi vain ilmoituksen siitä, ettei henkilö ole enää työmarkkinoiden käytettävissä. Opintotuen, kotihoidontuen, ansiosidonnaisen päivärahan, takuueläkkeen ja muiden tukien muodot jätettäisiin ennalleen.
Järjestelmä vaatisi edelleen harkinnanvaraisen toimeentulotuen säilyttämistä sekä asumistuen tukileikkurin loiventamista kannusteloukun pienentämiseksi.
– Vastikkeettoman tulonsiirron olosuhteissa aikuissosiaalityön merkitys kasvaisi ihmisten auttamisessa ja ongelmien haltuunotossa. Kannusteloukkujen pienentämiseksi yksinhuoltajien asumistuesta voisi muuttaa osan lapsilisän yksinhuoltajaosan kasvattamiseen, ehdottaa Jorma Malinen.
Työtulovähennys toimii jo kuin negatiivinen tulovero
Ammattiliitto Pro huomauttaa, että työtulovähennys toimii jo nyt negatiivisen tuloveron kaltaisena elementtinä suomalaisessa työverotuksessa.
Kaikkien tulevien työverotuksen kevennyksien suuntaaminen työtulovähennyksen kasvattamiseen olisi ammattiliiton mukaan keino pienentää kannustinloukkuja ja vahvistaa perustulopiirrettä työverotuksessa.
Opintotuen, vanhempainpäivärahan ja kotihoidontuen yhdistämistä osaksi älytulojärjestelmää voisi harkita myöhemmin.
– Uutta järjestelmää ei voida luoda kustannusneutraalisti, sillä se tulee vähentämään sosiaaliturvan vajaakäyttöä. Sama tilanne lienee toimeentulotuen siirtämisessä Kelan hoidettavaksi, Jorma Malinen arvelee.