Lähi- ja perushoitajien määrä ei ole noussut ympärivuorokautista hoitoa tarjoavissa vanhuspalveluissa, vaikka vanhuspalvelulain myötä henkilöstömitoituksen pitää nousta portaittain ja lisähoitajien palkkaamiseen on annettu tarvittava rahoitus.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Vanhuspalvelujen tila -seurannasta käy ilmi, että ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömäärä on kasvanut hieman, mutta kasvu on kohdentunut avustavaan henkilöstöön.
– Lähi- ja perushoitajien määrän vanhuspalveluissa olisi pitänyt nousta. Suunta on väärä, mutta ei valitettavasti yllätä, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo tiedotteessa.
Vuoden 2021 alusta lähtien mitoituksen ympärivuorokautista hoitoa tarjoavissa vanhuspalveluissa on pitänyt olla 0,55 ja vuoden 2022 alusta lähtien sen tulee olla 0,6. Lain mukaan mitoituksen on oltava 0,7 huhtikuusta 2023 lähtien.
Yksiköihin palkattu pääasiassa avustavaa työvoimaa
Mitoitukseen lasketaan vain välitön asiakastyö. Välilliseen asiakastyöhön eli niin sanottuun tukityöhön on varattava erillinen henkilöstöresurssi. THL:n seuranta paljastaa, että yksiköihin on palkattu edelleen pääasiassa avustavaa työvoimaa.
– Koulutetun, tutkinnon suorittaneen hoitajan työaika tulee käyttää välittömään asiakastyöhön eli hoitamiseen. Tämä on lain henki. SuPerin kentältä saama viesti kuitenkin on, että aikaisempi meno jatkuu ja hoitajat tekevät liian monessa paikassa edelleen niin sanottuja tukitöitä eli siivoamista ja pyykkihuoltoa. Työnkuva tulee saada kuntoon, Paavola vaatii.
Lopulliseen eli 0,7:n henkilöstömitoitukseen ei päästä, ellei välitöntä työtä tekevien eli hoitajien määrä vanhustenhoidossa nouse.
Työolot kuntoon – valtion kohdennettava rahaa
Lähi- ja perushoitajien määrän vähentymisen syyksi arvioidut rekrytointihaasteet ja hoitajapula kertovat SuPerin mukaan sote-alan ja vanhuspalveluiden veto- ja pitovoiman isoista ongelmista.
– Ratkaisut hoitajapulaan ovat olemassa, sillä ammattitaitoista ja koulutettua hoitohenkilöstöä on olemassa ja alalle hakeudutaan, jos vain työolot eli työn määrä, työnkuva, johtaminen ja palkkaus hoidetaan kuntoon, Paavola sanoo.
SuPerin mukaan valtion on kohdennettava rahaa hoitajapulan korjaamiseen.
– Jos näin ei tehdä, oletetaanko omaisten jatkossa ottavan suuremman hoitovastuun läheistensä hoidosta. Kuka silloin käy töissä, Paavola kysyy.
LUE MYÖS:
THL: Hoitajien määrä ei ole noussut vanhusten hoidossa
Valvira ryhtyy valvomaan vanhuspalvelujen henkilöstömitoitusta