Hufvudstadsbladet uutisoi viime sunnuntaina, että Itä-Uudenmaan kunnat ovat sopineet keskenään, etteivät ne kilpaile sosiaalityöntekijöiden palkoilla. Taustalla on Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajan (KT) ohjeistus, jonka mukaan kuntien tulisi pidättäytyä harkinnanvaraisista palkankorotuksista.
Ohjeistuksella valmistellaan sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtymistä lähitulevaisuudessa kunnilta hyvinvointialueille ja palkkaharmonisointia.
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian saamien tietojen mukaan mahdollinen palkkakartelli ei koske ainoastaan Itä-Uudenmaan kuntia, vaan ainakin myös Pohjois-Savoa.
– Näyttää vahvasti siltä, että Kunta- ja hyvinvointityönantajan palkannostokielto on jo laajentunut Itä-Uudenmaan lisäksi myös Pohjois-Savoon. Pahoin pelkäämme, että tässä näkyy nyt vain jäävuoren huippu, sillä suositus on oletettavasti lähtenyt kaikille 21 hyvinvointialueelle, sanoo Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio tiedotteessa.
Hänen mukaansa Pohjois-Savosta on kantautunut Talentian korviin, että harkinnanvaraisten palkkojen korottamisesta pyritään nyt pidättäytymään Pohjois-Savon hyvinvointialueen väliaikaishallinnon suositusten mukaan.
Saman näyttää varmistavan myös Pohjois-Savon hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen (VATE) pöytäkirja, josta ilmenee, että kuntien on pidättäydyttävä harkinnanvaraisista palkankorotuksista hyvinvointialueiden valmisteluvaiheessa.
Lisäksi pöytäkirjassa todetaan, että vaativuudeltaan samaa työtä tekevien tehtäväkohtaiset palkat vaihtelevat osin merkittävästi luovuttajaorganisaatioiden kesken, minkä vuoksi harkinnanvaraisista palkankorotuksista on pidättäydyttävä.
– Se, mikä näyttää palkkakartellilta ja vaikuttaa kuten palkkakartelli, on todennäköisesti palkkakartelli, Karsio sanoo.
KT:n palkannostokiellon suositus on kohtuuton
Talentian mukaan Kunta- ja hyvinvointityönantajan ohjeistus voi olla työehtosopimuksen vastainen. Talentian mukaan ohjeistuksen voi nähdä asettavan velvoitteen olla korottamatta palkkoja paitsi harkinnanvaraisten lisien, myös tehtäväkohtaisten palkkojen osalta.
– Pidämme Kunta- ja hyvinvointityönantajan ohjeistusta tuomittavana ja katsomme sen rikkovan työehtosopimuksen periaatteita. Näyttää vahvasti siltä, että KT ohjeistaa nyt siihen suuntaan, että työehtosopimuksen määräyksiä ei saisi käyttää vapaasti palkan määrittämiseen, Karsio sanoo.
– Sopimusmääräysten mukaan toimivaltainen viranomainen päättää tehtäväkohtaisen palkan tasosta ja siihen vaikuttavat tehtävien vaativuuden lisäksi muun muassa paikkakunnan ja ammattialan yleinen palkkataso sekä työnantajan noudattamat palkkapoliittiset periaatteet, hän jatkaa.
Talentia painottaa, että harkinnanvaraisista lisistä esimerkiksi henkilökohtaiset lisät eivät kuulu palkkaharmonisoinnin piiriin, joten niiden osalta ei ole tarvetta tehdä ohjetta, joka koskee palkkaharmonisointia.
– On tärkeää ymmärtää, että harmonisointi ei koske henkilökohtaisia lisiä, vaan tehtäväkohtaista palkkaa. Tässä mielessä on turha todeta, että ohjeella pyritään välttämään palkkakustannusten nousua, Karsio sanoo.
Talentian mukaan on erittäin epätodennäköistä, että kunnat tekisivät korotuksia tehtäväkohtaisiin palkkoihin, vaikka työolosuhteet muuttuisivat.
– Pidämme erittäin vakavana, että kunnat suullisella sopimuksella ja keskinäisellä konsensuksella ovat ymmärtäneet, että heidän ei tarvitse nostaa palkkoja kilpailukykyiselle tasolle, koska muutkaan kunnat eivät näin tule tekemään, Karsio toteaa.
– Jos vuoteen 2023 asti ei koroteta palkkoja ja palkkaharmonisointi tehdään esimerkiksi kolmessa vuodessa, näiden työntekijöiden palkat eivät nousisi jopa neljään vuoteen. Samaan aikaan, kun puhutaan rekrytointihaasteista, tämä on käsittämätön ratkaisu. Osaavasta työvoimasta on kilpailtava myös palkoilla, Karsio sanoo.