Akava ja akavalainen julkisen sektorin neuvottelujärjestö JUKO arvioivat, että kansalaisten luottamus eläketurvaan uhkaa rapautua entisestään, kun julkisen sektorin ammatillisia eläkeikiä nostetaan vuoden 2017 eläkeuudistuksen yhteydessä.
Lakiesitys on juuri hyväksytty eduskunnassa. Muutos koskee järjestöjen mukaan noin 8 500 työntekijää, joka ovat valinneet alhaisemman eläkeiän ja samalla luopuneet mahdollisuudesta osa-aikaeläkkeeseen.
– Nyt hallitus oli kaikkien palkansaajajärjestöjen vastustuksesta huolimatta vienyt eduskuntaan esityksen, jonka mukaan myös ammatillisen eläkeiän valinneiden eläkeikä nousee asteittain vähintään kolmella kuukaudella ja enintään kahdella vuodella vuodesta 2018 alkaen, järjestöjen tiedotteessa todetaan.
Akavan johtaja Pekka Piispanen muistuttaa näiden työntekijöiden luottaneen siihen, että valinnan tehdessään ja sen mukaisen eläkeikäpäätöksen saatuaan tämä lupaus pitää työuran loppuun saakka.
– Jos tätä sopimista muutetaan tällä tavoin, uhkaa se rapauttaa kaikkien uskoa eläketurvaan. Lisääkö tämä entisestään nuorten epäuskoa eläkeratkaisussa tehtyyn lupaukseen heidän eläketurvansa riittävyydestä, Piispanen kysyy.
Akava ja JUKO eivät pidä ammatillisten eläkeikien muuttamista oikeudenmukaisena tai järkevänä.
– Eläkeiän nostamisesta syntyvät säästöt ovat epävarmoja ja vähäisiä verrattuna yksilöille koituvaan haittaan. Eduskunnan perustuslakivaliokunta hyväksyy ammatillisen eläkeiän noston, vaikka kyseessä on sellainen yksilöllisesti ansaittu eläke-etuus, jota perustuslain omaisuudensuojan tulisi koskea, ihmettelee JUKOn puheenjohtaja Olli Luukkainen.
Myös sotilasammateissa olevien eläkeikiä nostetaan. Eläkeiän muutos koskee noin 10 000:ta sotilasvirassa olevaa. Eduskunnan puolustusvaliokunnan lausunnon mukaan sotilaiden oikeutta koskevat säännökset olisi pitänyt valmistella uudestaan, koska muutoksilla on kielteinen vaikutus Suomen poikkeusolojen puolustusjärjestelmään.
Akava ja JUKO pitävät käsittämättömänä, että sotilaiden eläkeikien nostamisella vaarannetaan Suomen puolustusratkaisua, joka perustuu riittävään määrään ammattisotilaaksi koulutettuja henkilöitä. Tarpeellinen kokonaismäärä saavutetaan sotilaseläkkeelle jäävien ammattisotilaiden avulla.
– Nykyinen eroamisikäjärjestelmä on kustannustehokkain tapa ylläpitää uskottavaa puolustuskykyä. Tämä oli lainvalmistelun aikana sekä palkansaajajärjestöjen että puolustushallinnon yhteinen kanta. On valitettavaa, että lainvalmistelussa ei otettu huomioon myöskään sotilasjärjestöjen ehdotusta löytää eläkeuudistuksessa tavoiteltavat säästöt vaihtoehtoisilla keinoilla, Piispanen arvioi.
Asia ollaan valmiita viemään EU-tasolle
Pääsopijat ja julkisalan ammattiliitot ovat valmiit riitauttamaan asian EU-tasolla, kertoo Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL .
Järjestöjen mielestä eläkeikään kajoaminen on perustuslain turvaaman omaisuudensuojan vastaista. Eläkeiän nostamisesta syntyvät säästöt ovat epävarmoja ja vähäisiä verrattuna yksilöille koituvaan haittaan.
Järjestöt ovat vastustaneet valittujen eläkeikien nostamista koko valmisteluajan, viimeksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuulemisessa. Asiaa käsiteltiin myös perustuslakivaliokunnassa, mutta sen mielestä eläkeiän vähittäinen nostaminen ei riko omaisuudensuojaa, JHL kertoo tiedotteessaan.