Syynä on se, että komissio on kieltäytynyt tekemästä Eurooppa-neuvostolle lakialoitetta työmarkkinaosapuolten neuvottelemasta sopimuksesta.
Sopimus koskee valtionhallinnon työntekijöiden oikeutta saada tietoa ja tulla kuulluksi heitä suoraan koskevissa työelämän asioissa. Tällaisia tilanteita ovat muun muassa lomautukset, työnantajien vaihdokset, työajan muutokset ja työturvallisuuteen liittyvät asiat.
– Komission päätöksellä lähes kymmeneltä miljoonalta valtionhallinnon työntekijältä estetään oikeus vaikuttaa omiin työolosuhteisiinsa toisin kuin yksityisellä sektorilla, jossa kyseinen lainsäädäntö on voimassa, toteaa Pardian puheenjohtaja Niko Simola. Pardia oli Suomesta mukana neuvottelemassa sopimusta.
Suomessa sopimuksella ei tosin ole suurta merkitystä. Suomessa on oma valtion yhteistoimintalaki, joka määrittelee henkilöstön kuulemisen ja osallistumisen päätöksentekoon.
– Eurooppalainen sopimus määrittelee vähimmäistason ja on siksi merkittävä erityisesti itäisen Euroopan maissa, sanoo Simola.
Komissio ilmoitti maaliskuussa antamallaan päätöksellä, että se ei tee direktiiviesitystä Eurooppa-neuvostolle.
– Komissio katsoo, että sillä on oikeus harkita, viekö se direktiiviesitystä eteenpäin neuvostolle vai ei. Tällä päätöksellä komissio kyllä ylittää täysin toimivaltuutensa, sanoo Suomen julkisen alan ammattiliittojen EU-yhdistys FIPSU:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine (sd.).
– Työmarkkinaosapuolten oikeus neuvotella työelämää koskevista sopimuksista myös Euroopan tasolla on ammattiliitoille periaatteellinen kysymys. Tämä oikeus tunnustetaan myös Euroopan unionin perussopimuksessa, Niemi-Laine jatkaa.
EPSU:n mukaan komission päätöksellä hyökätään sekä työntekijöiden tasa-arvoista kohtelua vastaan että heikennetään Euroopan tason työmarkkinaosapuolten neuvotteluoikeuksia.