Teollisuusliitto, Ammattiliitto Pro ja ylempien toimihenkilöiden YTN ovat jättäneet lukuisia lakkovaroituksia teknologiateollisuuteen ja koko vientiteollisuuteen. Lakot alkaisivat vaiheittain 9. joulukuuta alkaen.
Teknologiateollisuuden neuvottelut olivat pisimmällä Teollisuusliiton kanssa, joka on perinteisesti ollut päänavaajan roolissa teknologiateollisuudessa.
Teknologiateollisuus ry:n mukaan Teollisuusliitto yrittää lakolla uhaten runnoa läpi ylimitoitetun ja kohtuuttoman palkkavaatimuksensa, joka rapauttaisi toteutuessaan kilpailukyvyn ja johtaisi väistämättä työpaikkojen menetyksiin.
Teknologiateollisuus sanoo hakeneensa aktiivisesti ratkaisua, ja suurin osa asioista saatiinkin jo Teollisuusliiton kanssa sovittua.
– Ratkaisuun saakka ei kuitenkaan päästy, sillä eteneminen tyssäsi Teollisuusliiton palkankorotusvaatimuksiin. Neuvotteluissa ei ole pöydällä minkäänlaisia työehtojen heikennyksiä.
Teknologiateollisuus ry:n mielestä Teollisuusliiton palkkavaatimus osoittaa välinpitämättömyyttä työllisyydestä ja talouden realiteeteista.
– Talous on noussut viime vuosien aikana lähes kymmenen vuotta jatkuneesta aallonpohjasta, kilpailukyky on parantunut ja työllisyys kohentunut. Teollisuusliitto on valmis heittämään hyvän kehityksen kertaheitolla romukoppaan. Ylisuuret palkankorotukset olisivat todellinen uhka työllisyydelle. Talouskasvun hidastuessa on muutenkin haasteellista ylläpitää hyvää työllisyyskehitystä, sanoo Teknologiateollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Helle.
Helteen mukaan työehtosopimusneuvotteluja on vaikeuttanut Teollisuusliiton jyrkän kielteinen suhtautuminen kiky-tunteihin ja kaikkiin vaihtoehtoisiin tapoihin sopia työajasta.
– Teollisuusliitolle ei ole sopinut edes se, että kiky-tunneista sovittaisiin paikallisesti ja niistä maksettaisiin. Vaikeuskerrointa lisää myös heikkenevä taloustilanne, minkä vuoksi palkkaratkaisun tasoa on arvioitava erityisellä huolella.
– Työnantajapuolen keskeisin tavoite on kustannuskilpailukyvyn parantaminen. Mikäli työaika lyhenee, se nostaa työnantajan työvoimakustannuksia ja palkankorotuksiin jää vähemmän mahdollisuuksia. Jos taas työajan pidennystä voitaisiin jatkaa, se antaisi tilaa suuremmille palkankorotuksille ja sitä kautta myös palkansaajien ostovoimalle, Helle sanoo.
Teknologiateollisuuden ja Ammattiliitto Pron neuvottelut ovat edenneet takkuisesti, eivätkä osapuolet päässeet vielä edes keskustelemaan palkkaratkaisusta. Vaikein asia on ollut kilpailukykysopimuksen mukainen työajan pidennys. Myös YTN:n neuvottelut ovat edenneet hitaasti.
– Meneillään olevasta neuvottelukierroksesta voi yleisemmin todeta, että siihen liittyy ikäviä piirteitä. Monet ammattiliitot ovat tietoisesti vääristelleet työnantajien tavoitteita julkisuudessa. Kun neuvottelupöydässä on keskusteltu esimerkiksi työaikaan liittyvistä vaihtoehtoisista ratkaisumalleista, ne on listattu yhteen ja väitetty työnantajan tavoittelevan kaikkia yhtä aikaa. Ei voikaan välttyä ajatukselta, että ammattiliitot käyvät neuvottelujen varjolla aktiivista jäsenhankintakampanjaa. Tämä ei ole oikea tapa rakentaa luottamusta ja hyvää neuvottelukulttuuria, Helle sanoo.
Kemianteollisuus: Lakonuhat rapauttavat kilpailukykyä
Kemianteollisuus ry pitää Teollisuusliiton ja Ammattiliitto Pron päätöksiä valitettavina ja alan yritysten kilpailukykyä rapauttavina.
– Toteutuessaan lakot tulevat vaikeuttamaan lakon kohteena olevien Kemianteollisuuden yritysten toimintaa merkittävästi, aiheuttamaan mittavat vahingot ja heikentämään niiden kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Jo pelkkä lakon uhka aiheuttaa kustannuksia, vaarantaa asiakkuuksia ja vähentää halukkuutta investoida Suomeen, Kemianteollisuus sanoo tiedotteessaan.
Prosessiteollisuudessa prosessien alas- ja ylösajo voi viedä useamman viikon ja aiheuttaa myös turvallisuusriskejä. On selvää, että työtaistelutoimilla voi olla toteutuessaan vaikutusta alan työpaikkoihin.
Kemianteollisuuden vienti on noin miljardin kuukaudessa eli runsaat 33 miljoonaa päivässä.
− Kun maailmantalous taantuu ja myös kemianteollisuuden yritysten tilauskannat ja suhdannenäkymät ovat olleet EK:n suhdannebarometrin mukaan jo pidemmän aikaa laskussa, olisi vahingon aiheuttamisen sijaan entistä tärkeämpää osoittaa aitoa halua sopimiseen ja rakentaa luottamusta siihen, että Suomessa kannattaa investoida ja työllistää, sanoo Kemianteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Etu-Seppälä.
Kemianteollisuudella on Teollisuusliiton ja Pron kanssa voimassa olevat työehtosopimukset 30.11. saakka. Ilmoitetut työtaistelu-uhat koskevat kemianteollisuudessa Teollisuusliiton osalta 23 yritystä toimipaikkoineen ja Pron osalta 21 yritystä. Työehtosopimusten piirissä on noin 15[nbsp]000 työntekijää sekä noin 9[nbsp]000 toimihenkilöä.
Aiemmin marraskuussa Teollisuusliitto ilmoitti katkaisevansa työehtosopimusneuvottelut vedoten siihen, että ay-jäsenmaksuperinnästä ei pöydässä tule keskustella. Sama tilanne tapahtui Pron osalta kuluneella viikolla, toki siellä perusteena neuvottelujen katkaisemiselle käytettiin myös Kemianteollisuuden kiky-tuntikantaa. Menettely kertoo Etu-Seppälän mukaan siitä, ettei aitoa halua sopimiseen kummallakaan osapuolella ole ollut.
− On poikkeuksellista, että neuvotteluissa toinen osapuoli pyrkii sanelemaan, mitä toinen osapuoli saa neuvotteluissa omana tavoitteenaan esittää. Todellisuudessa Kemianteollisuuden ja Teollisuusliiton sekä Pron neuvotteluja on hiertänyt alusta asti asetelma, jossa ainoastaan kiky-tuntien poistaminen työehtosopimuksesta olisi edistänyt neuvotteluita, Etu-Seppälä sanoo.
Kilpailukykysopimuksen osana tullut työajan pidennys on Kemianteollisuudessa osa työehtosopimuksia samalla tavalla kuin esimerkiksi sairausajan palkkaa tai lomarahaa koskevat määräykset.
− Kilpailukykysopimuksen osana sovittu työajan pidentäminen on osaltaan parantanut yritysten kilpailukykyä, mutta olemme yhä takamatkalla verrattuna kilpailijamaihin. Lisäksi Suomen kokoaikaisten työntekijöiden tehty työaika on Euroopan toisiksi lyhyin. Kemianteollisuus ei ole lyhentämässä työaikaa, eikä näin ollen ole vauhdittamassa sen jäsenyritysten kustannusten nousua tai rapauttamassa niiden kilpailukykyä. Tarvetta on ihan toisen suuntaisille toimille, sanoo Etu-Seppälä.
− Suomen hallituksen asettamaan 75 prosentin työllisyystavoitteeseen on vielä matkaa. Käytävä työmarkkinakierros on äärimmäisen tärkeä, mikäli tavoitetta aidosti haetaan. Heikkenevät talouden näkymät edellyttäisivät vastuullisia työmarkkinaratkaisuja, tämän päiväiset työtaistelu-uhat viestittävät valitettavasti muusta kuin vastuullisesta työmarkkinatoiminnasta, Etu-Seppälä jatkaa.