Ajatuspaja Liberan toiminnanjohtaja, ekonomisti Mikko Kiesiläinen arvostelee blogissaan Kirjailijaliiton käytäntöä valita jäseniään. Helsingin Sanomat uutisoi aiemmin tällä viikolla Kirjailijaliiton päätöksestä hylätä kirjailija Henriikka Rönkkösen jäsenhakemus.
Kiesiläisen mielestä päätös oli yllättävä.
− Millä tahansa järkevillä kriteereillä tarkastellen Henriikka Rönkkönen on selvästi kirjailija ja vielä kaiken lisäksi menestynyt sellainen. Luulisi että kirjailijoiden ammattijärjestö Kirjailijaliitto ottaisi ilomielin jäsenekseen nuoren lukijakunnan tavoittaneen menestyskirjailijan, Mikko Kiesiläinen kirjoittaa blogissaan.
Henriikka Rönkkönen on julkaissut kaksi kirjaa, ja hänen esikoisteostaan Mielikuvituspoikaystävä on myyty yli 50 000 kappaletta.
Kiesiläisen mukaan Kirjailijaliitto harvoin perustelee antamiaan hylkäyspäätöksiä. Rönkkösen kohdalla on hänen mukaansa ”joka tapauksessa selvää, että liitto toimii täysin mielivaltaisesti todetessaan, että kymmeniä tai satoja tuhansia kirjoja myyneet kirjailijat eivät ole kirjailijoita”.
− Järjestöillä on totta kai vapaus valita omat jäsenensä ja asettaa jäsenyyskriteerinsä miten hassuiksi itse haluavat. Tällaista toimintaa ei kuitenkaan voi harjoittaa veronmaksajien rahoilla niin kuin Kirjailijaliitto tekee.
”Kulttuuriministeriön edellytettävä hyvää hallintotapaa”
Suomen valtio maksoi Kirjailijaliitolle vuonna 2016 noin 167 000 euroa erilaisia avustuksia. Kirjailijaliitto kertoo itse toimivansa muun muassa “kirjailijoiden apurahoituksen tason ja määrän nostamiseksi sekä sosiaaliturvan parantamiseksi” ja lisäksi se pyörittää omille jäsenilleen kirjailijaresidenssejä, työhuoneita ja lomakohteita.
− Tässä yhteydessä on hyvä huomauttaa, että kirjallisuuden edistäminen ja kirjailijoiden edunvalvonta ovat kaksi eri asiaa. Kirjallista kulttuuria edistää Suomessa lukuisat järjestöt, joista merkittävin on Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. SKS:n toimintaa voi perustellusti pitää yleishyödyllisenä. Verovarojen käyttö yhden ammattikunnan edunvalvontajärjestön rahoittamiseen taas on hyvin kyseenalaista, Kiesiläinen sanoo.
− Täysin kestämättömäksi tilanne muodostuu jos jäsenkriteereitä tulkitaan siten, että osa ammattikunnan jäsenistä jätetään järjestön ja sen verovaroin rahoitettujen jäsenetujen ulkopuolelle puhtaasti mielivaltaisin perustein, hän lisää.
Kulttuuriministeriön tulee Kiesiläisen mielestä edellyttää tuen saajilta hyvän hallintotavan noudattamista.
− Joko Kirjailijaliiton tulee hyväksyä jäsenikseen myös sellaiset kirjailijat, jotka eivät satu miellyttämään järjestön johtokuntaa, tai sitten kulttuuriministeriön tulee lopettaa järjestön tukeminen.