Ammatillisten tutkintojen suorittaminen on lisääntynyt ja keskeytykset vähentyneet, mutta muun muassa talouden yleinen kehitys ja työttömyysturvan muutokset ovat Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan vaikuttaneet kehitykseen enemmän kuin yksittäiset kehittämishankkeet.
VTV on arvioinut ammatillisen peruskoulutuksen kehittämishankkeiden suunnittelua, toteutusta ja tulosten seurantaa. Virasto toteaa, että suurin osa ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeista on pieniä ja niiden tuloksia on vaikeaa arvioida.
Ammatillisen koulutuksen kehittäminen perustuu hallitusohjelmassa tehtyihin linjauksiin, joiden toteutuksesta vastaa opetus‐ ja kulttuuriministeriö ja käytännön kehittämistyöstä Opetushallitus.
VTV:n tarkastuksen mukaan kehittämishankkeiden suunnittelussa tulisi kiinnittää huomiota yhtenäisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin sekä hankkeen laajuuteen ja myöhempään arviointiin.
Esimerkkitapauksena VTV on arvioinut vuosina 2011-2015 toteutetun niin sanotun ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman vaikutuksia. Ohjelmaan käytettiin 16 miljoonaa euroa, mutta laskennallinen panostus opiskelijaa kohden oli pieni. Kun toimenpide jakautui laajalle opiskelijajoukolle, ei mitattavia vaikutuksia VTV:n mukaan ehkä siksi saatu aikaiseksi.
– Tutkintojen suoritus tavoiteajassa lisääntyi ja keskeyttämiset vähentyivät sekä ohjelmaan osallistuneissa oppilaitoksissa että verrokkioppilaitoksissa. Todennäköisiä syitä kehitykselle ovat olleet muun muassa pitkittynyt talouden taantuma sekä nuorten työttömyysturvan ehtojen heikentäminen tarkasteluajanjaksolla, mikä on kannustanut saattamaan opinnot loppuun, kertoo VTV:n johtava tuloksellisuustarkastaja Ville Vehkasalo.
Suurin osa Opetushallituksen rahoittamista kehittämishankkeista on verraten pieniä ja lyhytkestoisia, ja niihin haetaan avustusta vuosittain. VTV huomauttaa, että hankkeiden tulosten seuranta perustuu tavallisesti hankkeiden vetäjien toimittamiin loppuraportteihin, joiden perusteella tuloksia on vaikeaa arvioida.
– On pohdittava, tulisiko ammatillisen koulutuksen kehittämisessä siirtyä laajempiin ja pitkäkestoisempiin hankkeisiin, joiden tuloksia voisi arvioida luotettavasti. Esimerkiksi vaali‐ ja hallituskausi voisi olla luonteva ajanjakso. Samalla olisi perusteltua rajata toimenpiteitä ja keskittyä tiettyihin opiskelijaryhmiin, jotta panostus yhtä opiskelijaa kohti olisi riittävän suuri ja tavoitellut vaikutukset toteutuisivat, Vehkasalo toteaa.