Hänen mukaansa tämä on suuri mahdollisuus, mutta edellyttää sääntelyn purkamisen ulottamista koulutusjärjestelmään.
– Jäykkien rakenteiden sijaan koulutuksen järjestäjät tarvitsevat toimintavapautta paikallisen elinkeinoelämän ja väestön tarpeisiin vastaamiseksi, Petri Lempinen sanoo tiedotteessaan.
Hänen mielestään oppimisympäristöjen uudistaminen ja koulutuksen digitaalinen loikka osana kasvupanostuksia ovat tervetulleita, mutta leikkaukset eivät kerro uskosta koulutusjärjestelmään Suomen menestystekijänä.
– Opetusministeriön supistuvan budjetin lisäksi työvoimapoliittisen koulutuksen leikkaukset kohdistuvat suoraan ammatilliseen aikuiskoulutukseen, AMKE muistuttaa.
Ammatillisen koulutuksen rahoituksesta on jo päätetty leikata 159 miljoonaa euroa vuosina 2014–2016, muistuttaa AMKE. Uudet leikkaukset tulevat tämän päälle.
Koulutuksen järjestäjät ovat toistaiseksi sopeuttaneet toimintaansa vähentämällä henkilöstöä ja luopumalla toimitiloista. AMKE:n 85 jäsenorganisaatiota työllistävät noin 27 000 henkilöä.
– Edessä on toimintatapojen perusteellinen muuttaminen, uskoo Lempinen.
– Sen läpivieminen edellyttää, että ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistetaan kannustamaan koulutuksen järjestäjiä tehostamaan toimintaansa, hän jatkaa.
– Myös tutkintojärjestelmän uudistaminen tulee välttämättömäksi, arvioi Lempinen.
Ammatillinen koulutus jakautuu nuorten ammatilliseen peruskoulutukseen ja ammatilliseen aikuiskoulutukseen, joka sisältää peruskoulutusta ammatinvaihtajille ja lisäkoulutusta uran aikana kehittymiseen. Ammatillisen koulutuksen 260 000 tutkinto-opiskelijoista noin puolet on aikuisia.