Kelan tutkimuksen perusteella ammatillisen kuntoutuksen hakijoiden ja kuntoutusselvitykseen osallistuneiden työkyky on kaikkiaan hyvin heikko.
Ammatillisen kuntoutuksen hakuprosessiin ja Kelan toimintaan olivat tyytyväisiä erityisesti työkykyiset, työssä käyvät hakijat. Sen sijaan työttömät ja taloudellisia vaikeuksia kokevat hakijat olivat tyytymättömiä.
– Hakuvaiheessa tulee tukea erityisesti heikossa asemassa olevia hakijoita eli niitä, joilla on vaikea taloudellinen tilanne tai heikko motivaatio kuntoutukseen osallistumiseen tai jotka ovat työttömiä, kertoo tutkijatohtori Kaisa Haapakoski Jyväskylän yliopistosta Kelan tiedotteessa.
Tutkimus perustui Kelan ammatillisen kuntoutuksen ratkaisijoiden ja asiantuntijalääkäreiden teemahaastatteluihin sekä ammatillisen kuntoutuksen hakijoille tehtyyn kyselyyn.
Tutkimuksen perusteella kuntoutujat osallistuvat ammatilliseen kuntoutusselvitykseen suhteellisen harvoin omasta aloitteestaan, ja palvelua koskeva tieto voi olla vähäistä. Kuntoutusselvityksen oikea ajoitus edistää palvelun toimivuutta, mutta oikea-aikaisuuden arvioiminen eri järjestelmissä on haasteellista.
– Kuntoutusselvitystä tulee kehittää niin, että se vastaa mahdollisimman hyvin kuntoutujan tarpeisiin ja parantaa hänen elämänlaatuaan. On tärkeää, että kuntoutuja kokee tulevansa kuulluksi prosessin aikana. Kuntoutujien riittävä tiedonsaanti ja tuen jatkuvuus on varmistettava, huomauttaa Leena Åkerblad.
Kelan mukaan kuntoutuksessa käytettävän työkyvyn käsitteen tulkinnat vaihtelevat. Eri tulkinnat painottavat eri tavalla yksilön, ympäristön ja toiminnan merkitystä työkyvylle. Erot heijastuvat myös kuntoutuksen toteutukseen ja käytäntöihin.
– Kuntoutuksessa työkykyä ei pidä arvioida työstä irrallaan, vaan arvioinnin pitää keskittyä konkreettisessa työssä suoriutumiseen sekä työhön osallistumisen mahdollisuuksiin ja esteisiin. Arvioinnissa ei pidä korostaa sairauden tai vamman asemaa. Sen sijaan yksilö- ja ympäristötekijöiden sekä työttömyyden ja sosiaalisten ongelmien vaikutus työkykyyn tulee tunnistaa nykyistä paremmin, toteaa professori emerita Aila Järvikoski Lapin yliopistosta.