Itä-Suomen yliopistossa opettava kirjailija William Doyle kirjoittaa USA Todayn kolumnissaan, että Suomen kouluissa vastikään käyttöönotettu opetussuunnitelma korostaa keinoja, jotka ovat vieneet suomalaisen koulujärjestelmän globaaliin menestykseen.
Väliaikaisesti Suomessa asuva Doyle kirjoittaa, että suomalainen koulumaailma on maailmalla ihailtu ja kadehdittu. Hän sanoo huomanneensa Suomen koulujärjestelmän ylivertaisuuden perustuvan siihen, että se on yhteiskunnan järjestämä ja tukema. Doylen mukaan kaikki ei kuitenkaan ole hyvin suomalaisessa koulu-utopiassa.
‒ Budjettileikkaukset rasittavat suomalaista koulutusta. Suomalaisoppilaat kohtaavat ongelmia, jotka ovat tuttuja ympäri maailmaa: kiusaamista, lisääntyvää reputtamista matematikassa ja lukutaidoissa, ylisuurta digikuormaa sekä tylsistymistä ja sitoutumattomuutta kouluun. Suomalaisten koulujen menestys kansainvälisissä mittauksissa on huonontunut, Doyle kirjoittaa.
Uusi Suomessa käyttöönotettu opetussuunnitelma tuo hänen mukaansa kuitenkin toivoa maailmassa, jossa kouluissa on muun muassa luotettu rangaistukseen kasvatuskeinona ja unohdettu lapsen yksilöllisyys. Esimerksiksi Yhdysvalloissa on Doylen mukaan vastattu koulutuksen ongelmiin ”oudolla ja tehottomalla sekoituksella” keinoja, joilla oppilaita on pyritty tasapäistämään ja esimerkiksi taiteen opetusta karsittu.
‒ Suomella on melko päinvastainen lähestymistapa. Se korostaa niitä asioita, jotka tekivät sen kouluista loistavia alun alkaen, Doyle sanoo.
Suomen uudessa opetussuunnitelmassa korostetaan lapsen yksilöllisyyttä. Lapsia halutaan rohkaista ilmaisemaan omia mielipiteitään, luottamaan itseensä ja olemaan avoimia. He saavat opettajilta yksilöllistä palautetta. Oppimiseen käytetään eri menetelmiä, kuten musiikkia, pelejä ja keskustelua.
Doylen mukaan Suomen uudistukset eivät voisi olla vähempää samankaltaisia kuin ne, joita on toteutettu Yhdysvalloissa ja esimerkiksi Iso-Britanniassa.
‒ Kuuluisassa Seinfieldin jaksossa usein epäonnistunut henkilöhahmo alkoi toimia täysin päinvastoin kuin oli aiemmin toiminut ja saavutti suuren menestyksen. Ehkäpä amerikkalaiset julkiset koulut voisivat ottaa tästä esimerkkiä, Doyle sanoo.
