Kansainvälinen järjestelmä oli Puolan ulkoministerin Radoslaw Sikorskin mukaan 1990-luvun puolivälissä yksinapainen, sillä Yhdysvallat oli kiistatta ainoa globaali suurvalta.
– Kriisin hetkellä muut kansakunnat odottivat Amerikan keksivän ratkaisun. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin ne, jotka johtajuutta kaivatessaan kääntyvät Washingtonin puoleen, saattavat tehdä sen vähemmän luottavaisin mielin, Sikorski toteaa New York Timesin julkaisemassa mielipidekirjoituksessa.
Ennen nykyistä tehtäväänsä Sikorski on toiminut muun muassa puolustusministerinä, parlamentin puhemiehenä ja Euroopan parlamentin jäsenenä.
Hän muistaa presidentti Donald Trumpin sanoneen vuonna 2017 Varsovan keskustaan kokoontuneelle innostuneelle väkijoukolle, että Yhdysvaltojen ja Euroopan välinen transatlanttinen side on vahva – ja ehkä jopa monin tavoin vahvempi kuin koskaan ennen. Trump oli kuitenkin lisännyt, että Euroopan on osoitettava uskonsa tulevaisuuteen panostamalla omaan turvallisuuteensa, koska ”aikamme peruskysymys on, onko lännellä tahtoa selviytyä”.
– Samalla kun jotkut liittolaiset ovat kyllästymässä Yhdysvaltain voimaan, amerikkalaiset näyttävät kyllästyvän liittolaisiinsa. Presidentti Donald Trump on jo vuosien ajan – ensimmäisellä kaudellaan ja taannoisessa kampanjassaan – tehnyt selväksi, että hän asettaa Amerikan etusijalle, ja muistuttanut toistuvasti muita Naton jäseniä siitä, että liittosuhde ei tarjoa ilmaista kyytiä, Sikorski sanoo.
Eurooppalaiset ovat hänen mukaansa vihdoin havahtuneet ymmärtämään, että turvallisuutemme ei ole Yhdysvaltojen tarjoama palvelu, vaan alkaa meistä itsestämme. Euroopan ja USA:n turvallisuusintressit ovat kuitenkin yhteneväiset.
– Trump on johdonmukaisesti vaatinut Naton liittolaisia käyttämään vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen. Nämä sanat ovat muuttuneet päätöksiksi. Trumpin ensimmäisen kauden alussa vain viisi maata ylitti kynnyksen – niiden joukossa Puola. Viime vuonna jo 23 jäsenmaata 32:sta oli ylittänyt kahden prosentin tason, Sikorski huomauttaa.
Puola käyttää hänen mukaansa jo lähes viisi prosenttia bkt:staan puolustukseen – enemmän kuin yksikään muu Nato-maa.
– Puolasta on tullut yksi Yhdysvaltojen sotateollisuuden tärkeimmistä asiakkaista, joka on tilannut puolustustarvikkeita kymmenillä miljardeilla dollareilla vuoden 2022 jälkeen. Ostamme Patriot-ohjusjärjestelmiä, Abrams-panssarivaunuja, Apache-helikoptereita ja F-35-hävittäjiä. Euroopan ja Puolan halu tiivistää sotilaallista yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa ja pyrkimys vahvistaa omaa puolustusteollisuuttaan eivät ole ristiriidassa keskenään, Sikorski toteaa.
– Transatlanttinen liittosuhde ei ole koskaan ollut yksisuuntainen. Yhdysvallat tuki Euroopan puolustusta vuosikymmeniä toisen maailmansodan jälkeen, mutta ainoa kerta, kun Naton 5 artiklaan on vedottu, oli syyskuun 11. päivän 2001 tapahtumien yhteydessä, jolloin liittolaiset tulivat Amerikan avuksi. Puola lähetti prikaateja Afganistaniin ja Irakiin ja piti ne siellä lähes kaksi vuosikymmentä. Siitä ei koskaan lähetetty laskua, hän muistuttaa.
Puola toimii EU:n puheenjohtajamaana vuoden 2025 ensimmäisen puolivuotiskauden ajan.