”Vladimir Putin on osoittautumassa taktiseksi neroksi, mutta strategiseksi mämmikouraksi”, Michael Haltzel toteaa Huffington Postin kirjoituksessaan.
Hänen mukaansa Venäjä ajaa toimillaan pohjolaa koti Natoa.
Hänen mukaansa. Haltzel toteaa pohjolan ”jämerien hallitusten yhteen sovittavan puolustuksiaan yhä enemmän” sen sijaan, että ne alistuisivat Venäjän pelotteluyrityksiin.
Harvardin yliopistossa tohtoriksi väitellyt Haltzel on Johns Hopkins -yliopiston transatlanttisten suhteiden keskuksen tutkija ja toimii vierailevana vanhempana tutkijana Ulkopoliittisessa instituutissa Helsingissä. Haltzel on toiminut aiemmin muun muassa Yhdysvaltojen nykyisen ulkoministerin senaattori Joe Bidenin ulkopoliittisena neuvonantajana, Yhdysvaltain kongressin kirjaston Eurooppa-osaston johtajana, johtajana Woodrow Wilson -keskuksessa sekä Aspen-instituutin apulaisjohtajana Berliinissä.
”Jos Venäjän presidentti jatkaa sotaansa Ukrainassa ja suvereniteetin loukkauksiaan Itämeren alueella, saattaa hän auttaa Natoa laajentumaan Euroopan pohjoisosissa”, Haltzel analysoi.
Haltzel ottaa kirjoituksessaan kantaa Pohjoismaiden puolustusministereiden runsaasti keskustelua herättäneeseen kirjoitukseen.
Kirjoituksessa ministerit puhuvat muun muassa pohjoismaisen puolustusyhteistyön syventämisestä ja kutsuvat Venäjän toimintaa ”eurooppalaisen turvallisuusjärjestyksen suurimmaksi haasteeksi”.
Haltzelin mukaan reaktiot puolustusministerien julistukseen olivat ennalta-arvattavia.
”Venäjän ulkoministeriö moitti Pohjoismaiden ja Naton lähentymistä, poliitikot vakuuttelivat hermostuneita kansalaisiaan siitä, ettei mikään ollut oikeastaan muuttunut ja helsinkiläinen professori läksytti pohjoismaisia puolustusministereitä siitä, että he olivat jotenkin provosoivia, vaikka he vain tekivät työtään”, Haltzel kirjoittaa.
Haltzel kuvaa Suomen lähes koko poliittisen kentän käsittävän koalition hallitsemistapaa kummalliseksi. Ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) toiminta ei saa häneltä kiitosta.
”Konservatiivipääministeri tuki puolustusministeriään, joka on Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen johtaja. Samanaikaisesti Suomen sosialidemokraattinen ulkoministeri pyrki kaikin tavoin asettumaan Venäjän asemaan ja kritisoimaan Naton laajentumista”, Haltzel toteaa.
Hän sanoo Tuomiojan sivuuttaneen samalla useita Suomen allekirjoittamia Etyjin asiakirjoja, kuten esimerkiksi vuoden 2010 Astanan julistuksen, jossa jokaiselle eurooppalaiselle valtiolle taataan oikeus valita itse turvallisuusjärjestelynsä ja liittoutumissopimuksensa.
Nato-kehityksen voi kääntää vain Putin
Haltzel muistuttaa Suomen ja Ruotsin, allekirjoittaneen seitsemän kuukautta sitten isäntämaasopimukset (Memoranda of Understanding tai MOU) Naton kanssa.
”Sopimukset antavat käytännössä Naton joukoille oikeuden harjoitella Suomen ja Ruotsin maaperällä ja antaa avustusta onnettomuus-, kriisi- tai konfliktitilanteessa”, Haltzel selittää.
Hän korostaa, etteivät sopimukset anna Naton lähettää joukkojaan kumpaankaan maahan ilman nimenomaista pyyntöä. Vaikka tällainen pyyntö tulisikin, ei Natolla kuitenkaan ole myöskään minkäänlaista velvollisuutta vastata siihen.
Haltzelin mukaan sopimuksia kritisoitiin Kremlissä, koska siellä ymmärrettiin Suomen ja Ruotsin liikkuvan kohti Natoa.
Haltzel toteaa Suomen ja Ruotsin Nato-asenteissa olevan kuitenkin eroja. Ruotsissa nykyinen hallinto on luvannut olla hakematta puolustusliiton jäsenyyttä, vaikka kansan mielipide onkin kääntynyt yhä enemmän Naton kannalle.
Suomen tilanne on Haltzelin mukaan päinvastainen. Hän mainitsee presidentti Martti Ahtisaaren, entisen pääministerin Jyrki Kataisen ja nykyisen pääministerin Alexander Stubbin ja toteaa heidän puoltavan Naton jäsenyyttä. Haltzel huomauttaa Suomen kansan enemmistön olevan silti Nato-jäsenyyttä vastaan.
”Numerot voivat pettää. Suomi on yksi harvoja demokratioita, joiden kansalaiset luottavat poliitikkoihinsa. Kun suomalaisilta kysytään, tukisivatko he Naton jäsenyyttä, jos hallitus päättäisi hakea sitä, löytyy enemmistön tuki yllättäen”, Haltzel kirjoittaa.
Haltzel uskoo Venäjän aggression jatkuvan ja liikkeen kohti Natoa kasvavan pohjolassa siitä huolimatta, millainen hallitus Suomessa nousee valtaan sunnuntain vaalien jälkeen.
Tämän kehityksen kykenee hänen mukaansa kääntämään kenties vain yksi mies. Hän on Vladimir Putin.
”Ei karkealla pelottelulla, vaan kääntymällä demokratiaa. Tämä vaikuttaa epätodennäköiseltä”, Haltzel sanoo.