Älytilat vaativat uudenlaisia kommunikointityökaluja

Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty älytilojen ohjelmistosovelluksia, jotka havainnoivat, tuottavat visuaalista tietoa ja edistävät erilaisten sidosryhmien välistä kommunikointia.

Mahdolliset virheet voidaan havaita jo suunnitteluprosessin alkuvaiheissa ennen kalliin rakentamisen aloitusta.

– Verrattuna perinteisiin rakennuksiin älytilat ovat täynnä edistynyttä tekniikkaa, ja siksi niiden kehitys ja hallinta vaativat uusien sidosryhmien mukanaoloa. Tämä on lisännyt uusien kommunikointisovellusten tarvetta eri sidosryhmien välillä – suunnittelusta ylläpitoon, toteaa väittelijä Ilkka Niskanen.

Hän kehitti väitöstyössään ohjelmistosovelluksia, jotka tukevat älytilojen mallinnusta ja visualisointia rakentamisen eri elinkaaren vaiheissa ja auttavat älytilojen kehitykseen, hallintaan ja käyttöön osallistuvien sidosryhmien yhteistä ymmärrystä ja kommunikointia.

Rakennusprojektin alkuvaiheessa ohjelmistosovellukset mahdollistavat suunnitteluratkaisujen esittämisen ja mahdollisten virheiden havaitsemisen ennen kalliin rakentamisen aloitusta.

– Suunnitteluvaiheessa on huomioitava teknisten suunnittelijoiden ja palvelutoimittajien toiveet ja vaatimukset, joiden on sovittava yhteen arkkitehtien tekemien ratkaisuiden kanssa. Tekninen suunnittelija voi testata ohjelmistoilla suunnitteluratkaisujaan ja esittää niitä älytilojen loppukäyttäjille ja omistajille, Niskanen kuvaa väitöstiedotteessaan.

Toiminnassa olevien älytilojen olosuhteista saadaan sovelluksilla tietoa helposti omaksuttavasti ja visuaalisesti.

Niskasen mukaan sovellusten luomat näkymät mahdollistavat esimerkiksi rakennuksen eri huoneiden lämpötilojen mittausarvojen ympärivuorokautisen graafisen havainnoimisen ja nopean puuttumisen poikkeamiin. Huoltohenkilöstö saa tietoa tilan olosuhteista, kuten lämpötilasta, ilman laadusta, käyttäjien tyytyväisyydestä älytilan olosuhteisiin ja tilassa olevien laitteiden toimintakunnosta.

Esimerkiksi älykoti havainnoi jatkuvasti siellä olevien laitteiden ja ihmisten toimintaa ja säätää havaintomittausten mukaisesti kodin toimintaa.

– Yksinkertaisimmillaan kodin valaistus säätyy automaattisesti sen mukaan onko huoneissa ihmisiä vai ei. Monimutkaisempi esimerkki on viihdetarjonnan automaattinen mukauttaminen televisionkatsojan henkilökohtaisten mieltymysten mukaisesti, Niskanen kertoo väitöstiedotteessaan.

FM Ilkka Niskasen väitöskirja Semantic visualization for smart spaces – merging the material and digital worlds tarkastetaan perjantaina 12. kesäkuuta Oulun yliopistossa.

Mainos