Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin mukaan 18–29-vuotiaita aluevaltuutettuja valittiin koko Suomessa ainoastaan 67. Osuus on vain 4,7 prosenttia valittujen valtuutettujen määrästä, kun taas 18–29-vuotiaiden osuus Suomen väestöstä on 14,1 prosenttia.
Kaikkiaan aluevaltuutettuja on 1[nbsp]379.
Vahvimmin yliedustettuna aluevaltuustoissa tulevat olemaan 40–49-vuotiaat, joita on väestössä 12 prosenttia mutta tulevista valtuutetuista 25,6 prosenttia.
Eniten alle 30-vuotiaita valtuutettuja valittiin vihreiden listalta, 16 valtuutettua, mikä tarkoittaa 18 prosenttia puolueen uusien valtuutettujen määrästä. Kristillisdemokraattien listoilta läpi ei mennyt yhtään alle 30-vuotiasta valtuutettua.
– On demokratian epäonnistuminen, jos nuorten ehdokkaiden osuus ja sitä kautta valittavien nuorten määrä jää matalaksi. Puolueilla on erityisen tärkeä rooli siinä, että nuorten demokraattinen osallistuminen vahvistuu ja nuorten näkökulmat tulevat kuulluksi päätöksenteossa, sanoo Allianssin nuorten osallisuuden asiantuntija Silja Uusikangas.
Hänen mukaansa nuorten saaminen mukaan poliittiseen päätöksentekoon on myös puolueiden etu, sillä demokraattisiin prosesseihin kiinnittyneet nuoret osallistuvat päätöksentekoon todennäköisemmin myös tulevaisuudessa.
– Millainen tulevaisuus demokratialla on, jos emme saa uusia sukupolvia mukaan äänestämään ja ehdokkaiksi? Nuorten aktivoinnin tulisi olla puolueiden ja valtiovallan ykkösprioriteetti viimeistään tästä eteenpäin, Uusikangas toteaa.
Keinoja nuorten aktivointiin on hänen mukaansa olemassa lukuisia. Puolueiden tulisi esimerkiksi tarjota nykyistä enemmän tukea ehdolle asettumiseen. Yksi konkreettinen keino tukea nuoria ehdokkaita on puolueiden keräämään ehdokasmaksun poistaminen alle 30-vuotiailta. Myös kampanjoinnin turvallisuuteen ja vihapuheen kitkemiseen on panostettava, jotta nuoret kokevat ehdolle asettumisen turvalliseksi.
Toinen keino edistää nuorten asemaa vaaleissa on äänestysmahdollisuuksien parantaminen.
– Vaikka nuorten ei tarvitse äänestää nuoria ehdokkaita, nuorten läpimeno vaatii myös nuorten ääniä. Sekä ehdokkaiden että ihan kaikkien nuorten osallisuutta voidaan lisätä viemällä äänestyspaikat lähemmäs nuoria: esimerkiksi oppilaitoksiin ja nuorisotiloille, sanoo Uusikangas.