Suomalaisista 68 prosenttia rajoittaisi poliitikkojen päällekkäisiä tehtäviä kansanedustajana, aluevaltuutettuna ja kunnanvaltuutettuna, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta.
Vastaajista 39 prosenttia rajoittaisi poliitikon päällekkäiset tehtävät kahteen ja 29 prosenttia sallisi poliitikolle yhden tehtävän kerrallaan.
Vastaajista 22 prosenttia ei rajoittaisi päällekkäisiä mandaatteja, mutta toivoo, että poliitikkojen läsnäolosta tehtävissään raportoitaisiin nykyistä läpinäkyvämmin.
Vain kuusi prosenttia torjuisi poliitikkojen tehtävien rajoittamisen demokratian vastaisena.
Aluevaaleissa on ehdolla 111 kansanedustajaa. Vaalien yli 10[nbsp]000 aluevaaliehdokkaasta lähes joka kolmas, noin 3[nbsp]300 on kunnanvaltuutettuja.
EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto toteaa, että aluevaltuutetuiksi nousevia kansanedustajia odottaa paitsi ajanpuute, myös ilmiselvä intressiristiriita eduskunnan tehdessä hyvinvointialueiden rahoitukseen liittyviä päätöksiä.
– Aluevaltuutetun intresseissä on kasvattaa oman hyvinvointialueen saamaa rahoitusta, mutta kansanedustajan pitäisi huolehtia julkisen talouden kestävyydestä. Myös aluevaltuustoissa istuvien kunnanvaltuutettujen kaksoisrooli voi osoittautua ongelmalliseksi hyvinvointialueen päättäessä muun muassa palveluverkosta, Haavisto sanoo.
Hänen mukaansa päällekkäisten mandaattien sisältämistä intressiristiriidoista päästäisiin eroon, jos kunta-, alue- ja eduskuntavaalit järjestettäisiin Ruotsin tapaan samaan aikaan ja ehdolla ei saisi olla samanaikaisesti kaikissa eri vaaleissa
Tulokset perustuvat 2[nbsp]042 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 24.9.–7.10.2021. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan.
