Ruotsin kausi YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvana jäsenenä tänä ja ensi vuonna alkaa eräänlaisella maan turvallisuuspoliittisen roolin nostolla, arvioi professori, ex-diplomaatti Alpo Rusi.
– Ruotsi nousee tämän Sälenin konferenssin jälkeen selvästi sellaisesta status quo -ajattelusta aktiiviseksi turvallisuuspolitiikan harjoittajaksi, Rusi sanoo Verkkouutisille.
Ruotsin pääministeri Stefan Löfven piti puheen sunnuntaina Ruotsin Sälenissä käynnistyneessä vuotuisessa puolustus- ja turvallisuuskonferenssissa, joka päätyy tiistaina.
– Löfvenin puhe sisälsi aika merkittävän turvallisuuspoliittisen linjanvedon, jossa puhuttiin koko maailman turvallisuustilanteen heikkenemisestä ja ydinasekilpailun uudesta käynnistymisestä, Rusi toteaa.
– Hän lisäsi tähän myös ilmastonmuutoksen, mutta ei kuitenkaan hukuttanut Itämeren alueen turvallisuustilanteen heikkenemistä näiden globaalien turvallisuushuolien alle.
Itämeren turvallisuustilanne herätti jälleen huolta viime syksynä, kun Venäjä sijoitti Iskander-ohjuksia Kaliningradiin ja siirsi kaksi ohjuskorvettia Itämerelle. Verkkouutiset kertoi asiasta tässä.
Ruotsin punavihreä hallitus ja kolme oppositiossa olevaa porvaripuoletta tekivät vuonna 2015 puolustusratkaisun, jossa Ruotsin puolustuksen suunta päätettiin kohdistaa kotimaan rajojen puolustukseen. Tähän asti Ruotsi oli keskittynyt pitkään kriisinhallintaan ulkomailla.
– Kyllä Ruotsin puolustuspolitiikan linjaus, jota Löfven vetää puolustusministeri Peter Hultqvistin ja porvariallianssin kanssa, on antanut turvallisuuspolitiikan aktivoitumiselle selkeästi uutta sisältöä, Rusi sanoo.
Ruotsin poliittinen johto on kritisoinut voimakkaasti Venäjää Ukrainan kriisin, Krimin miehityksen ja Itämeren heikentyneen turvallisuustilanteen takia.
Löfvenin puheessa oli havaittavissa sovittelevampia äänenpainoja. Hänen mukaansa ”Ruotsi tarvitsee laajemman ponnistuksen tavoitellakseen välttämättömiä kontakteja Venäjän kanssa”.
Rusin mukaan suoralta kädeltä ei voida todeta, että Ruotsi olisi omaksunut aiempaa sovittelevamman linjan suhteessa Venäjään.
– Mutta ehkä ruotsalaiset ovat huomanneet, että heillä on tarve toimia diplomaattisella rintamalla ja tehdä samanaikaisesti konkreettisia ratkaisuja puolustuksen vahvistamiseksi.
– Voi olla, että Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain seuraavaksi presidentiksi koetaan mahdollisuuksien ikkunaksi kehittää Venäjän kanssa poliittista kanssakäymistä Euroopan unionin määrittelemien toiveiden ja rajoitusten pohjalta.
Yhdysvallat on kritisoinut Naton jäsenmaita, joiden puolustusmenot ovat jääneet alle sotilasliiton suosituksen. Trump sanoi vaalikampanjansa aikana, että hän ottaisi etäisyyttä eurooppalaisten Nato-liittolaisten puolustamiseen, elleivät maat hoida taloudellisia velvoitteitaan sotilasliiton yhteisissä puolustusmenoissa.
– Oman arvioni mukaan Yhdysvallat painottaa Naton osalta ensisijaisesti sitä, että jäsenvaltiot hoitavat maksusitoumuksia paremmin kuin tähän asti. Tätä niin sanottua taakan jakoa jaetaan taloudellisessa mielessä uudella tavalla, kun Trump astuu virkaansa.