– Ajaudumme kansanterveydelliseen ja -taloudelliseen umpikujaan, jos tätä tikittävää aikapommia ei saada purettua, painottaa akatemiaprofessori Ilkka Hanski Helsingin yliopistosta sanoi Tieteen päivillä Helsingissä perjantaina.
Luonnon monimuotoisuuden ja tulehdusperäisten sairauksien välinen yhteys syntyy ihmiskehossa elävien tuhansien hyödyllisten mikrobien ja immuunijärjestelmän vuorovaikutuksessa. Mikrobit vaikuttavat lasten vastustuskyvyn kehittymiseen.
– Osan mikrobeista saamme äidiltä ja muilta ihmisiltä, osan taas ympäristöstämme. Lasten ja nuorten kasvuympäristöllä voi olla suuri merkitys kehon mikrobiyhteisön koostumukselle. Tutkimuksemme mukaan erityisesti proteobakteerien monimuotoisuus iholla on yhteydessä lasten vastustuskykyyn, akatemiaprofessori kertoo.
Hanskin mukaan kodin ympäristön maankäyttö vaikuttaa lapsen ihon mikrobikoostumukseen ja allergiseen herkistymiseen.
– Terveiden lasten kodin ympäristössä on enemmän metsää ja maatalousmaata. Monimuotoinen ja luonnollinen kotipihan kasvillisuus edistää lasten terveyttä. Selvitämme parhaillaan tavallisissa päiväkodeissa ja luontopäiväkodeissa päivänsä viettävien lasten bakteerilajiston ja allergisen herkistymisen eroja, ja yleisemmin kehon bakteerilajiston kehittymistä lapsuuden ja nuoruuden aikana, hän sanoo.
– Tutkimme lisäksi mikrobien välittymistä koirien ja koiranomistajien kesken, sillä myös koirien allergioiden ja tulehdussairauksien on havaittu yleistyvän, Hanski jatkaa.
Hänen mukaansa monet nyky-yhteiskunnan kehityssuunnat pitäisi kääntää toiseen suuntaan.
– Erityisesti lasten ja nuorten luontokontakteja tulisi vahvistaa, esimerkiksi rakentamalla asuinalueiden yhteyteen riittävät viheralueet. Lasten pitäisi myös liikkua ulkona nykyistä enemmän. Lähiruokaa olisi suosittava, sillä se sisältää hyödyllistä mikrobilajistoa, toisin kuin teollisesti valmistettu ruoka, akatemiaprofessori Hanski summaa.