– Koska näin suuri osa myymälöistä on vielä tarkastamatta, on sekä yritysten että kuluttajien kannalta hämmentävää, että Oiva-merkintöjen pitää olla jo vuoden 2014 alusta lähtien myymälöissä esillä, sanoo elintarvikeasiantuntija Anna Salminen Päivittäistavarakauppa ry:stä.
Oiva-tarkastukset aloitettiin toukokuussa ja tarkastusten tulokset ovat julkisesti saatavilla verkossa. Kauppa on pärjännyt Oiva-tarkastuksissa hyvin, sillä noin 85 prosenttia tarkastetuista kohteista on saanut joko oivallisen tai hyvän kokonaisarvosanan.
– Elintarviketurvallisuus on kaupalle erittäin tärkeää, ja alalla on tiukka sisäinen ohjeistus siitä huolehtimiseen. Tavoitteemme viranomaisten kanssa on siis yhteinen. Päivittäistavarakaupan noin 3 800 myymälästä on kuitenkin ehditty tarkastaa vain noin 45 prosenttia. Esimerkiksi vertailu viereiseen myymälään voi siis olla käytännössä mahdotonta, toteaa Anna Salminen.
Hänen mukaansa ongelmallista on myös, että arvion kokonaistulos määräytyy heikoimman osa-alueen tuloksen mukaan.
– Yksi puute muuten hyvin hoidetussa myymälässä voi siis saada kohtuuttoman suuren merkityksen, eikä välttämättä anna oikeaa kuvaa myymälän elintarviketurvallisuuden tasosta, Salminen sanoo.
Myös Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on muistuttanut, että Oiva-raportista kannattaa tarkastella kaikkia yrityksen saamia hymiöitä ja kirjallista palautetta.
Oiva-järjestelmän tavoitteena on yhtenäistää tarkastuskäytäntöjä, sillä valvontaa tehdään koko Suomessa samojen Oiva-arviointiohjeiden perusteella.
Salmisen mukaan tarkastusten käytännöt ja tulkinnat vaihtelevat paikoin paljonkin eri puolilla maata.
– Myös kuluttajien pitää voida luottaa siihen, että Oiva-arvio on samassa tilanteessa sama, oltiinpa missä päin Suomea tahansa. Tarkastuskäytäntöjen ja raportoinnin yhtenäistäminen voi viedä kuitenkin vielä pitkään. Siksikin toimijoiden oikeusturvasta on huolehdittava, hän huomauttaa.