Suomessa järjestettiin 2017–2018 kaksivuotinen perustulokokeilu. Kokeilun arviointitutkimuksessa selvitettiin myös perustulon kannatusta Suomessa perustulokokeilun jälkeen.
Kyselytutkimuksen vastaajista 46 prosenttia oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä väitteestä ”perustulo tulisi ottaa käyttöön pysyvänä sosiaaliturvan muotona Suomessa”.
Toimeentulovaikeuksia kokeneet vastaajat kannattivat perustuloa useammin kuin muut. Niistä vastaajista, joiden mukaan kotitalouden tuloilla on hyvin vaikea tulla toimeen, peräti 74 prosenttia oli perustulon kannalla.
– Myös työsuhteen epävarmuus näyttää lisäävän perustulon kannatusta. Osa- ja määräaikaisissa työsuhteissa olevat kannattivat perustuloa useammin kuin kokopäiväisissä ja vakinaisissa työsuhteissa olevat, sanoo ohjelmajohtaja Olli Kangas Suomen Akatemian strategisesta tutkimuksesta.
Perustulomyönteisimpiä olivat vasemmistoliiton (77 %) ja vihreiden (64 %) kannattajat. Kokoomuksen kannattajat olivat selvästi kielteisimpiä (29 %).
– Perustulon kannatuksen määrä vaihtelee hieman eri tutkimuksissa. Se riippuu kysymyksen muotoilusta ja siitä, mitä tietoa vastaajalle kyselyn yhteydessä annetaan, Kangas huomauttaa.
Kyselytutkimus tehtiin alkuvuonna, ja siihen vastasi 2[nbsp]500 iältään 18–79-vuotiasta suomalaista.
Eri maiden kokeiluista samansuuntaisia tuloksia
Perustulokokeiluita on järjestetty Suomen lisäksi muun muassa Yhdysvalloissa, Kanadassa, Barcelonassa, Keniassa ja Hollannissa. Niiden päätulokset ovat olleet samansuuntaisia kuin Suomen kokeilussa.
– Perustulon ei ole havaittu vaikuttavan merkittävästi työllisyyteen, mutta hyvinvointia se näyttää parantaneen, sanoo erityisasiantuntija Markus Kanerva valtioneuvoston kansliasta.
Suomen perustulokokeilu oli maailman ensimmäinen lakisääteinen ja valtakunnallinen perustulokokeilu, joka perustui satunnaistettuun kenttäkoeasetelmaan. Koska kokeiluun osallistuminen ei pohjautunut vapaaehtoisuuteen, sen vaikutuksista voi tehdä luotettavampia arvioita kuin vapaaehtoisissa kokeiluissa on mahdollista.