Onnettomuuksien määrä oli vastaavalla ajanjaksolla suurin viiteen vuoteen. Onnettomuuksien määrät kohosivat niin kevyessä liikenteessä kuin moottoriliikenteessäkin.
Moottoriliikenteessä tapahtui alkuvuonna 61 onnettomuutta, joissa menetti henkensä 64 ihmistä. Suurin osa (82 %) onnettomuuksista sattui henkilöautoille.
Alle 25-vuotiaiden kuljettajien osuus korostui selvimmin. Nuorten kuljettajien osuus kaikista onnettomuuksista oli lähes neljännes (24 %), joten aiempien vuosien hyvä kehitys vaikuttaa toistaiseksi kääntyneen.
Kevyessä liikenteessä sattui alkuvuonna 17 onnettomuutta, joissa kuoli neljä pyöräilijää ja 13 kävelijää. Uhreista yli puolet oli iäkkäitä, yli 64-vuotiaita. Kevyen liikenteen osuus kaikista alkuvuoden kuolinonnettomuuksista oli 22 prosenttia.
– Ennakkotietojen tapausmäärät ovat kuitenkin tilastollisesti pieniä, joten niistä ei voi tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Voidaan kuitenkin todeta, että erityyppisten onnettomuuksien lisääntyminen viittaa siihen, että ongelmat ovat monisyisiä, jolloin niiden ratkaiseminen vaatii laajaa yhteistyötä alan toimijoiden kanssa, painottaa Liikennevakuutuskeskuksen liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari.
Alkuvuonna sattui keskimääräistä enemmän suistumisonnettomuuksia, joita oli lähes kolmannes (33 %) kaikista moottoriliikenteen onnettomuuksista.
Tilannetta selittää osittain myös vanha autokanta, sillä ajonvakautusjärjestelmä on vähentänyt uudempien autojen tieltä suistumisia.
Suomen henkilöautokannasta puolet on vähintään kymmenisen vuotta vanhoja. Alkuvuonna peräti 90 prosenttia onnettomuuden aiheuttaneista henkilöautoista kuului tähän kannan vanhempaan puoliskoon. Viidenneksessä tapauksista henkilöauto oli vähintään 20 vuotta vanha, eli ns. romutusikäinen.