Alkuvuoden irtisanomismäärä ei ole SAK:n mukaan jäänyt näin pieneksi kertaakaan järjestön vuonna 2006 aloittaman tilastoinnin aikana. Alkuvuoden aikana irtisanottiin vain 2 277 työntekijää.
Aikaisempi ennätys alkuvuoden irtisanomisten vähyydessä oli 3 448 työntekijää, joka saavutettiin vuonna 2007.
SAK:n johtaja Annika Rönni-Sällinen pitää irtisanomisten pientä määrää osoituksena vahvistuneesta luottamuksesta Suomen talouskehitykseen. Siihen ovat vaikuttaneet sekä kansainvälisen kysynnän elpyminen että kotimaan työmarkkinoiden vakaus.
– Suomen työmarkkinamallia on arvosteltu joustamattomuudesta. Vuosi sitten solmittu kilpailukykysopimus on kuitenkin tuonut vakautta työmarkkinoille ja alakohtaiset työehtosopimukset luovat tasapuoliset edellytykset yritysten kilpailulle, Rönni-Sällinen arvioi.
Myös yhteistoimintaneuvotteluissa ilmoitettu työntekijöiden vähennystarve jäi alkuvuonna vain 3 447 työntekijään, kun vielä vuosi sitten luku oli lähes 9 452.
Vuoden alkupuoliskolla alkaneista yhteistoimintaneuvotteluista suurimmat käytiin S-ryhmän Kilon logistiikkakeskuksessa Espoossa. Työnantaja ilmoitti neuvotteluissa henkilöstön vähennystarpeeksi 470 työntekijää. Kilon yt-neuvottelujen lopputulosta ei ole vielä ilmoitettu.
Eniten potkuja alkuvuonna antoi Kesko, joka irtisanoi 206 Valintatalojen ja Siwojen työntekijää. Seuraaviksi tulivat Tieto 178 irtisanotulla työntekijällä, Nokia 170:llä ja Telia Finland 112:lla.
SAK:n Annika Rönni-Sällisen mielestä parhaiten Suomen talouden myönteistä kehitystä ylläpidetään turvaa ja tuottavuutta lisäämällä.
– Työn tuottavuus kasvaa ihmisiin investoimalla. Tämä edellyttää niin nuorten, työelämässä olevien kuin työttömienkin koulutusmahdollisuuksien parantamista.
Rönni-Sällinen korostaa tuottavuuden parantamisen edellyttävän jatkuvaa toiminnan ja palvelujen kehittämistä.
– Parhaat näkemykset näiden parantamiseen tulevat työntekijöiltä, jotka työtä konkreettisesti tekevät ja kuulevat asiakkaiden kokemukset. Työntekijät tuleekin ottaa yhä paremmin mukaan yrityksen toiminnan kehittämiseen. Heillä on myös oltava mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä.
Työsuhteiden turvaa Rönni-Sällinen vahvistaisi muun muassa nollatuntisopimuksia rajoittamalla sekä perhe- ja työelämän yhteensovittamista helpottamalla.
– Turvatut työtunnit ja elanto sekä mahdollisuus yhdistää työ ja muu elämä luovat pohjan työntekijän sitoutumiselle. Ilman sitoutuneita ja osaavia työntekijöitä ei yritys menesty.