Ingeborg Rossowin, Pia Mäkelän ja Bill Kerrin tutkimus The collectivity of changes in alcohol consumption revisited on julkaistu Addiction-lehdessä. Tutkimuksen aineistoina Suomessa, Norjassa ja Yhdysvalloissa käytettiin useita vuosikymmeniä kattavia, ajallisesti vertailukelpoisia alkoholinkulutustietoja sisältäviä kyselyaineistoja. Suomen aineistona oli Juomatapatutkimus, joka on 1968 alkaen kahdeksan vuoden välein toteutettu, suomalaisten alkoholinkäyttöä selvittävä kyselytutkimus.
Suurkuluttajiksi tutkimuksessa luokiteltiin alkoholinkäyttäjät, jotka raportoivat juovansa vuodessa enemmän kuin 18 litraa puhdasta alkoholia.
Tutkimuksessa osoitettiin, että muutokset olivat kollektiivisia, eli kokonaiskulutuksen muuttuessa niin pienkuluttajat, kohtuukuluttajat kuin suurkuluttajatkin muuttivat kulutustaan samaan suuntaan. Suurkuluttajien määrä kasvoi tai väheni sen mukaan, kuinka kokonaiskulutus muuttui.
Suomessa ja Norjassa suurkuluttajien määrä on vuosikymmenten aikana lisääntynyt, kun kokonaiskulutus on kasvanut. Yhdysvalloissa suurkuluttajien määrä on vähentynyt, kun kokonaiskulutus on maassa pienentynyt.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan saatu tutkimustulos vahvistaa, että alkoholin suurkuluttajien määrää voidaan vähentää alentamalla alkoholin kokonaiskulutusta.
– Tulokset osoittavat, että koko väestön kulutukseen vaikuttavat toimenpiteet, esimerkiksi alkoholin hinnan korottaminen ja saatavuuden rajoittaminen, vaikka myyntiaikoja lyhentämällä, saattavat olla jopa tehokkaampia suurkuluttajien kannalta kuin ainoastaan heihin suunnatut toimenpiteet, THL sanoo.
Suurkuluttajiin kohdistetut mini-interventiot ja riippuvuusongelmaisten hoito- ja kuntoutuspalvelut ovat THL:nkin mukaan tietysti tärkeä osa kokonaisvaltaista haittojen vähentämisen ohjelmaa.