Epigenetiikan dosentti Nina Kaminen-Aholan tuoreet tutkimustulokset viittaavat siihen, että raskauden alussa tapahtuva alkoholialtistus muuttaa geenien toimintaa ja tämä muutos kopioituu solunjakautumisien myötä laajalle kehittyvän yksilön eri kudoksiin.
Alkoholialtistus saa aikaan erilaisia piirteitä FASD-oireyhtymän laajasta vaurioiden kirjosta. Ajankohta, altistuksen voimakkuus ja perintötekijät vaikuttavat siihen, millaisia seurauksia sikiölle aiheutuu.
FASD on kattotermi, joka kuvaa raskaudenaikaisen alkoholinkäytön aiheuttamien vaikutusten kirjoa. Vaikutukset voivat vaihdella oppimisvaikeuksista kehitysvammaisuuteen. Joskus vaikutuksia on myös ulkonäköön.
Kaminen-Ahola tutkimusryhmineen on osoittanut hiirikokeiden avulla, että emon raskauden alussa juoma alkoholi todellakin muuttaa pysyvästi hiirenpoikasen geenien toimintaa eri kudoksissa. Lisäksi aikuisiksi kasvaneilla poikasilla havaittiin muutoksia aivojen rakenteissa.
Kansainvälisestikin ainutlaatuinen epiFASD-projekti aloitettiin vuonna 2013. Projektissa tutkijat keräävät synnytyksen yhteydessä näytteitä alkoholille altistuneista lapsista sekä verrokeista.
– Olemme jo aloittaneet ensimmäiset tutkimukset istukoilla ja tulokset osoittavat alkoholin vaikuttavan istukan geenien säätelyyn. Seuraamme lasten kehitystä ja yhdistämällä seurantatiedot keräämiemme näytteiden tutkimustuloksiin saamme selville alkoholialtistuksen mekanismit, Kaminen-Ahola kertoo.
Samalla tutkijat etsivät keinoa, jolla alkoholille altistuneet vastasyntyneet voitaisiin nykyistä paremmin tunnistaa. Nykyisin diagnosointi on hankalaa, koska FASD-diagnoosin saaminen edellyttää, että tieto äidin raskaudenaikaisesta alkoholinkäytöstä on luotettava.
Tavoitteena on, että tulevaisuudessa pyyhkäisynäyte vastasyntyneen posken sisäpinnalta kertoisi vaurioiden laajuudesta ja mahdollistaisi varhaisen kehityksen tuen.
Kansainvälistä FASD-päivää vietetään joka vuosi 9. syyskuuta muistuttamassa yhdeksän kuukauden raittiudesta raskausaikana.